Osuuskunta on luvannut hakea maidon tilalta meijeriin. ”Aina on pelko, että haetaanko maitoa enää kymmenen vuoden kuluttua", Urho Guttorm sanoo.
Lapin talvi sanelee Guttormin tilan kasvukauden
Maaliskuussa Guttormin tilalla Utsjoen Nuvvuksessa oli täysi talvi päällä. Lumityöt tuovat tilalle lisätuloja.Edellisenä yönä syntynyt vasikkaa huutaa emoaan, kun maanviljelijä Urho Guttorm vie vieraat katsomaan tilan nuorkarjaa.
”Viikon ajan se jaksaa ja sitten se rauhoittuu”, sanoo Guttorm.
Suomen pohjoisimmalla maatilalla Tenojoen varressa maanviljelyllä on ihan omat haasteensa. Kevättyöt käynnistyvät muuhun Suomeen verrattuna verrattain myöhässä eli heti kun lumet sulavat.
Kuluvana keväänä lunta on tullut paljon, Guttorm ei muista vastaavaa lumitalvea. Routaa ei sentään ole lumen vuoksi juuri ollenkaan.
”Haaveena on, että kevätyöt alkavat toukokuun 25. päivän jälkeen. Viimeistään 10. kesäkuuta kasvu käynnistyy kunnolla, kun olen saanut ajettua pelloille lannoitteet”, hän kertoi MT:lle maaliskuussa.
Toukokuun lopulla lopulta selviää, että pellot eivät kestä ollenkaan koneita. Osa on liian märkiä tai muutamat vielä osaksi lumen peitossa.
”Työ käynnistyvät vanhalla aikataululla eli myöhään”, Guttorm päivittää kuulumiset toukokuun kolmannella viikolla.
Ilman maataloustukia maito olisi kaupassa paljon kalliimpaa. Ei moni osaa edes ajatella asiaa.
Tenon varrella olevat muutamat maatilat ja lukuisat pellot sijoittuvat kapealle rantakaistaleelle. Rajajoen ja tunturien välissä olevat kivennäispellot ovat kapeita. Guttormin tilalla on 51 hehtaaria peltoa. Karigasniemen suuntaan ajettaessa kaukaisin lohko on 40 kilometrin päässä ja Utsjoen suunnalla noin 10 kilometrin päässä.
”Pelloilla kasvatetaan heinää. Jos sitä jää yli, se myydään porotiloille.”
Ensimmäinen nurmisato valmistuu pian heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Toisen sato korjataan taas elokuun puolessa välin. Kasvukausi loppuu lyhyeen, koska ensilumi sataa yleensä lokakuun puolessa välissä.
MT vieraili keväällä 2017 Suomen eteläisimmällä ja pohjoisimmalla maatilalla.Guttormin tila on toiminut 1910-luvulta lähtien. Se on kasvanut pienestä kotitarvetilasta 29 lypsävän tilaksi.
”Tila aloitti muutamalla lehmällä. Maitoa separoitiin ja siitä valmistettiin voita.”
Sotavuosina Lappi tyhjennettiin ja lehmät vietiin metsiin piiloon.
”Osa löydettiin ja osa lehmistä oli hyvinkin hukassa.”
Meijeriin maitoa alettiin kerätä 1964. Maitoa vietiin ensin Sodankylään ja sen jälkeen Rovaniemelle Valionrantaan. Rovaniemen meijerin lopettamisen jälkeen 2003 maito on viety Ouluun.
Maitoauto käy joka toinen päivä. Se kuljettaa maidon noin 800 kilometrin matkan Pohjolan maidolle. Rehut tuodaan vielä kauempaa Ylivieskasta. Eläinlääkäri tulee tarvittaessa Ivalosta ja traktorin huoltaja Sodankylästä.
Vielä 1970-luvulla Utsjoella toimi 46 tilaa ja 1990-luvulla 15. Nyt on jäljellä enää kolme. Neljäs lopetti viime keväänä.
Guttorm aikoo jatkossakin myydä maitonsa suomalaiselle meijerille. Lapissa isona ostajana toimii myös Arla.
”Ingman ei ole enää suomalainen. Vaikka meijerin maito on suomalaista, purkki jää kaupassa hyllylle”, hän sanoo.
Maitoauto käy joka toinen päivä. Se kuljettaa maidon noin 800 kilometrin matkan Pohjolan maidolle Ouluun.Guttormista tuli seitsemän vuotta sitten Suomen pohjoisimman maatilan omistaja. Titteli ei näy suoraan tilinauhassa, mutta tilan toiminta herättää kiinnostusta. Valio hyödyntää Guttormia aika ajoin maidon markkinoinnissa.
Pohjoiset olosuhteet kiinnostavat ulkomaita myöten. Kun MT vieraili tilalla maaliskuussa, samana aamuna paikalla kävi italialainen kuvausryhmä. Haastatteluja ryhmä ei tehnyt vaan se kuvasi ympäristöä ja hämmästeli olosuhteita.
”Lisätöitä ei ole tarjolla ihan mahottomasti, ellei lähde Norjan puolelle töihin.”
Talvella tila saa tuloja linkohommista.
”Yleensä joka päivä kun tulee lunta, pitää lähteä auramaan.”
Guttormilla ei ole omaa poromerkkiä. Tenolla hän kalastaa verkolla lohta aina kun se on mahdollista.
”Verkolla tulee vaihtelevasti kalaa. Pyydämme sen verran, minkä syömme.”
Toukokuun viimeisellä viikolla osa pelloista oli edelleen lumen peitossa. Kevättöiden viivästyminen oli edessä, Urho Guttorm viestitti.Maanviljelijän työ on vaativaa. Guttorm odottaa, että maidon hinta nousisi hieman järkevämmälle tasolle. Vaikka Venäjä poistaisi maitovalmisteiden tuontikiellot, tämä ei välttämättä vaikuttaisi Valion tilanteeseen, hän pohtii.
Jos jokin asia häntä kismittää, niin oman meijerin kohtelu niin sanotussa kivimaito-asiassa.
”Kilpailuviraston pitäisi purkaa päätös pikaisesti”, hän sanoo.
Vaikeiden aikojen vuoksi tilan tuloista on leikkaantunut noin kymmenesosa.
”Summa on niin iso, että sen tienaamiseen menisi jonkin aikaa. Ilman pohjoista tukea jäisi moni lasku maksamatta.”
Tilan takana virtaa Teno. Guttormin perhe kalastaa verkoilla ruokakalaa. Kalaa nousee joesta vaihtelevasti, viime vuonna Urho Guttormilla oli onnea: ”Viimeisenä verkkopäivänä elokuussa sain verkolla 23-kiloisen kojamon.”Maataloustuet voidaan Guttormin mielestä poistaa. ”Mutta sitten maidon litrahinta pitää laittaa oikealle tasolle.”
Hän uskoo, että jos Suomessa ei jostain syystä maksettaisi tukia, niin jossain ne aina hyväksyttäisiin.
”Ilman maataloustukia maito olisi kaupassa paljon kalliimpaa. Ei moni osaa edes ajatella asiaa.”
Hän tietää, että maataloudessa ei voi elää pelkkiä tukien avulla.
”Pitää myös panostaa, jotta maito olisi hyvää ja maitoa tulisi sen verran, että myös tulotkin kasvaisivat. Me kaikki yritämme tehdä aktiivisesti tulosta. Pyrimme säästämään kaikessa mahdollisessa.”
Guttormin tilalla on 51 hehtaaria peltoa. Karigasniemen suuntaan ajettaessa kaukaisin lohko on 40 kilometrin päässä ja Utsjoen suunnalla noin 10 kilometrin päässä.Maitoalan tulevaisuus pyörii tuon tuostakin mielessä. Guttorm tietää sen, että ruokaa tarvitaan aina ja sen tuottaminen palkitsee.
”Aina on pelko, että haetaanko maitoa enää kymmenen vuoden kuluttua.”
Guttorm kertoo, että hänen vanhin poikansa ja tämän tyttöystävä ovat kovasti puhuneet tilan jatkamisesta.
”Itse olen vielä nuori ja vaimo vielä nuorempi, niin ei sitä vielä eläkkeelle ehdi.”
Jos tilallinen saa mahdollisuuden toivoa, mitä hän toivoo?
”Toivon, että maidon hinta ja maatalouspolitiikka olisi paremmassa jamassa. Tässä ammatissa on kasvanut siihen, että joskus pitää toistenkin puolesta ajatella. Tukia ei saisi enää leikata.”
”Lisäksi toivoisin terveyttä ja voimia tehdä näitä töitä vielä kymmenen vuotta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
