EU-komissaari puolustaa maatalousrahojen leikkauksia – Hogan patistaa jäsenmaita lisäämään EU-kassaan rahaa nykytason säilyttämiseksi
Maatalouden budjetin pienentyminen ei huolestuta maatalouskomissaari Phil Hogania.
Phil Hogan hakee jatkokaudelle seuraavaan komissioon, joka valitaan loppuvuodesta. Hän kertoi aikeistaan viime viikolla. Kuva: Juha RoininenMaatalouskomissaari Phil Hogan puolustaa Euroopan komission esitystä, jossa maatalouden rahoitus on laskemassa vuosille 2021–2027.
Hogan ei usko maatalouteen suunniteltujen leikkausten syövän eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä.
”Leikkaukset jäsenmaille ovat keskimäärin viisi prosenttia. Jos jäsenmaat haluavat kuroa tämän aukon umpeen, rahaa saa laittaa yhteiseen kassaan lisää”, Hogan rohkaisi toimittajatapaamisessa viime viikolla.
Komission ensimmäisten suunnitelmien mukaan Suomen maaseudun kehittämistuet laskisivat kiintein hinnoin 25 prosenttia ja käyvin hinnoin mitattuna 15 prosenttia. Yhteensä Suomen saamat maaseudun kehittämisen tuet vähenisivät 330 miljoonaa euroa.
Maaseudun kehittämistuen laskua on vastustettu Suomen lisäksi muun muassa Hollannissa, Unkarissa, Itävallassa ja Ruotsissa.
”Jäsenmaat puhuvat mielellään kiinteistä hinnoista, vaikkei hintoja ole laskettu sillä tavoin vuoden 1992 jälkeen”, Hogan puolustaa.
Komisaarin mukaan pallo on nyt jäsenmailla, joiden hän toivookin tekevän päätöksiä nopeasti.
”Jäsenmaat voivat tehdä tarvittavat toimenpiteensä maaseuturahoituksen säilymiseksi. Joko siirtää rahoja suorista tuista maaseudun kehittämiseen tai kasvattaa budjetin kokoa”, Hogan sanoo.
Päätökset EU:n tulevasta rahoituksesta yritetään saada päätökseen Suomen puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden lopulla. Suomen tavoitteena on pitää rahoitus nykytasolla.
Ennen kuin neuvottelut euroista äityvät täyteen vauhtiin, Hogan toivoo, että EU:n ja Britannian välinen brexit-sopu hyväksyttäisiin brittiparlamentissa.
”Brexit vaikuttaa kaikkiin toimintoihin, erityisesti maatalouteen sekä EU:n ja Britannian ruokamarkkinoihin.”
”Komission brexit-neuvottelija Michel Barnier on tehnyt hyvää työtä sen eteen, että kaikki EU-jäsenmaat ovat yhdessä erosopimuksen takana. Kello kuitenkin tikittää, ja kanaalin molemmin puolin olisi ehdotonta saada sopimus valmiiksi varustettuna riittävän pitkällä siirtymäajalla”, Hogan viittaa Britannian parlamentin haastavan brexit-umpisolmuun.
Hogania on arvosteltu siitä, että maatalouspolitiikan cap-esitys lisää viljelijöiden byrokratiataakkaa, vaikka sen pitäisi vähentää sitä. Viherryttämisen tilalle rakennettu ”vihreä arkkitehtuuri” asettaa tiettyjä ympäristövelvoitteita tukien saannin ehdoiksi.
Suomessa on pidetty haastavana esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden tai turvemaiden suojelun vaatimuksia.
”Olemme tuplanneet ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin käytettävät rahat. Jokaisen sektorin on laitettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, Hogan sanoo.
”Viljelijät tietävät, että heidän tulee olla mukana tässä: hiilen sidonta maaperään ja turvemaat ovat keskeisessä roolissa.”
Hogan muistuttaa jäsenmaiden omista strategisista suunnitelmista, joilla jäsenmaat saavat enemmän vaihtoehtoja päättää, kuinka komission tavoitteisiin päästään. ”Jäsenmaat saavat maakohtaisissa suunnitelmissaan valita keinot, joille he pääsevät parhaiten haluttuihin tuloksiin.”
Vuosina 2021–2027 EU:n myöntämästä maatalousrahasta 40 prosenttia tulee olla sidottu ympäristö- tai ilmastotoimiin.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
