Sää sahaa, miten käy syysviljan? Lappeenrannassa syysvehnä, -ohra ja -rapsi näyttivät maanantaina mainioilta

Eino Heinola kaivoi maanantaina syysohraa esiin paksun lumikerroksen alta Lappeenrannassa. Kasvusto näytti hyvältä. Kuva: Ari Nakari

Moni miettii, miten viime viikon kovat pakkaset vaikuttivat syysviljoihin varsinkin Lounais-Suomessa, missä lunta oli kasvustojen suojana hyvin vähän.

Syysvehnälle ja -rukiille pakkaset eivät olleet riski, valtakunnallinen huippuosaaja Eino Heinola ProAgria Etelä-Suomesta arvioi.

Syysrapsi ja -rypsi kestävät pakkasia jonkin verran ruista ja vehnää heikommin. Kaikkein herkin pakkasille on syysohra.

Heinola arvioi kuitenkin, että vähälumisessa Varsinais-Suomessakin tilanne on vielä kohtuullisen hyvä.

Syysvehnän juuristo oli ilahduttavan vankka. Kuva: Ari Nakari

Heinola toimii Lappeenrannan seudulla. Sinne lumipeite tuli joulukuun alussa, ja lunta on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 15–25 senttiä.

Viime vuonna lumipeite viipyi alueella melko vähän aikaa, ja talvehtiminen sujui hyvin, Heinola toteaa. Nyt riskit ovat isommat, sillä lumipeiteaika voi venyä pitkäksi.

Lisäksi routaa on alueella vähän ja se on eristävän lumen alla alkanut sulaa alhaalta päin. Tämä luo lumihomeille otolliset olot.

Positiivista on Heinolan mukaan se, että syksy oli viileä, joten ruis ja vehnä eivät ehtineet kovin pitkiksi, mikä taas helpottaa homeriskiä.

Syksyn viileys saattoi olla eduksi myös syysöljykasveille. "Kasvupiste on luultavasti suhteellisen matalalla, mikä parantaa talvehtimisedellytyksiä."

Syysrapsi on rotevaa, joten sillä on hyvät edellytykset selvitä talvesta, Heinola totesi. Kuva: Ari Nakari

Heinola lähti maanantaina MT:n pyynnöstä tutkimaan alueensa syyskasvien vointia. Hän suuntasi Lappeenrannan Karkkolan kylään Pekka Helkalan pelloille.

Lunta oli alueella yli 20 senttiä. Routaa oli vain viitisen senttiä, paikoin ei ollenkaan.

Lumen alta esiin kaivettu syysohra näytti hyvinvoivalta. Syysvehnä ilahdutti Heinolaa erityisesti, sillä sen juuristo oli vankka.

Hyvältä näytti myös syysrapsi. Siihen pätee 3x8-sääntö: talven tullessa kasvulehtiä pitäisi olla vähintään 8, pääjuuren vähintään 8 senttiä pitkä ja juurenniskan halkaisijan vähintään 8 milliä. Nämä vaatimukset ylittyivät kirkkaasti. "Tällä rotevuudella sillä on mahdollisuudet selvitä talven yli."

Syysrapsin juurenniskan halkaisijan pitäisi talven tullessa olla vähintään 8 milliä. Pekka Helkalan pellolla tavoite ylittyy kirkkaasti, Eino Heinola mittasi. Kuva: Ari Nakari

Luvassa on säänvaihteluita, lauhaa ja sateita.

"Meidän lumia sade ei sulata, mutta Lounais-Suomessa asia on toisin", Heinola toteaa.

Jos pelloille pääsee syntymään lätäköitä, jotka pakkasten tullen jäätyvät, syysviljat ovat kovilla. Suorakylvetyillä lohkoilla sänki onneksi ilmastoi kasvustoa.

Lue myös: Tänä syksynä kylvettiin Suomen historian suurin syysvehnäala