Alpakan läheisyys parantaa
Alpakkaa kasvatetaan lähinnä villan vuoksi, mutta sympaattista eläintä käytetään yhä useammin myös terapiassa. Sertifioidut terapia-alpakat vierailevat muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa.
-kuvassa: Hanna Hartikainen -Joensuu -16.5.2013 -toimittaja: Topi Linjama Kuva: Jaakko KilpiäinenLIPERI
Alkuun tunnustus ja varoitus: alpakoihin saattaa vaikka rakastua.
Liperiläisellä Hanna Hartikaisella on viisi alpakkaa. Kolme emää on yhdessä haassa parikuisen Somac-vasan kanssa. Hartikainen sanoo Somacin läheisyyden auttavan vatsahaavaan samannimistä lääkettä paremmin.
Alpakat ovat toimistosihteerinä työskentelevälle Hartikaiselle ensi sijassa harrastus. Hän tekee Sirpucan alpakoina tunnettujen eläintensä kanssa parikymmentä reissua vuodessa vanhusten luo, sairaaloihin, päiväkoteihin ja erilaisiin tapahtumiin.
Terapiaeläimelle asetetaan monia vaatimuksia. Sen tulee esimerkiksi sietää ihmisjoukkoja, kovia ääniä ja yllättäviä tilanteita. Sylkevät ja säntäilevät eläimet jäävät ilman sertifikaattia. Hartikaisen laumassa on kaksi terapiaeläinsertifikaatin saanutta alpakkaa, Tess ja Celma. Sertifikaatin myöntää Alpakkaterapia ry.
Mielisairaalakäynniltä Hartikaisen mieleen muistuu surullinen nuori tyttö.
”Tess meni vierailun lopuksi ihan tytön eteen ja painoi päänsä hänen rintaansa vasten. Tyttö oli aivan onnensa kukkuloilla”, Hartikainen kertoo.
Hartikaisen tekemiä laitosvierailuja kutsutaan eläinavusteiseksi toiminnaksi. Se eroaa eläinavusteisesta terapiasta, jota antaa terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattihenkilö. Eläinavusteisessa toiminnassa eläin on pääosassa, kun taas eläinavusteinen terapia on Hartikaisen mukaan ihmiskeskeisempää.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
