Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle

Maissikasvusto onnistui hyvin viime kesän lämmössä Tiina ja Risto Linnainmaan tilalla Hämeenkyrössä. Nelimetrisen kasvuston laidalla Eeva Linnainmaa ja Teemu Nummiluikki. Kuva: Kari Salonen

Maissi kuuluu maailmalla suosituimpiin rehukasveihin, ja se kiinnostaa yhä useampia tiloja myös Suomessa.

Maissi on energiapitoinen ja helppo säilöä. Sen käyttö ruokinnassa myös lisää rehun syöntiä ja nostaa maitotuotosta.

Lisäyksen suuruus riippuu nurmirehun laadusta. Hyvin sulavan säilörehun täydentäminen maissilla lisää kuiva-aineen syöntiä noin puoli kiloa päivässä, mutta d-arvoltaan alhaisen rehun täydentäminen voi lisätä kuiva-aineen syöntiä 2,5 kiloa päivässä, kertoo erikoistutkija Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Maissi tuottaa maailmalla vakaita satoja olosuhteista riippumatta. Suomessa tilanne on tavallisena kesänä erilainen. "Suomi-maissi on eri asia kuin maailman tai muun Euroopan maissi", Sairanen muistuttaa.

Maissin tähkä ehtii Suomessa harvoin saavuttaa suositellun kasvuasteen, joka kasvuston kuiva-aineena ilmaistuna on yli 300 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Alle tämän kasvuasteen olevan kasvuston tärkkelyspitoisuus jää matalaksi, alle 250 grammaan kilossa kuiva-ainetta.

Viime kesän kaltaisena "erikoiskesänä" maissista saatiin Suomessakin sadoksi hyvin kuiva-ainetta.

Sääriskiä pienentävän katemuovin merkitys on maissin viljelyssä suuri, Luken viime kesän viljelykokeet osoittivat. Heinäkuussa ilman katetta oleva kasvusto oli metrin matalampaa kuin katemuovin kanssa viljelty.

Maissi kasvaa korkeutta Suomessa lähes yksinomaan heinäkuun aikana. Elo–syyskuussa kasvi alkaa tuleentua ja kerätä tärkkelystä tähkiin. Syyskuun alussa kasvusto on yleensä vielä ilman katemuovia viljeltynä tuleentumatonta. Muovikatteen avulla Suomessakin on mahdollista saada aikaan niin sanottua euromaissia, jonka tähkät ovat kypsiä ja tärkkelyspitoisuus suurempi.

Sato saattaa hyvissä olosuhteissa nousta reilusti yli 10 000 kuiva-ainekiloon hehtaarilta. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla nykyinen lämpösumma ei riitä maissin viljelyyn.

Katemuovin tarpeesta huolimatta maissisäilörehun tuotantokustannus jää Luken selvityksen mukaan alle nurmisäilörehun kustannusten, mikäli tukia ei oteta huomioon. Hyvin onnistuessaan maissisato voi olla nurmea edullisempi vaihtoehto.

Luken viime kesän viljelykokeissa maissin kuiva-ainekilon tuottaminen maksoi kaksi senttiä vähemmän kuin säilörehunurmen kuiva-ainekilon. Kun tuet laskettiin mukaan kokonaisuuteen, säilörehunurmen kuiva-ainekilo muuttui sentin edullisemmaksi.

Maissin eduksi voi laskea myös työhuippujen tasaantumisen, koska korjuu tehdään myöhään ja se soveltuu urakointiin.

"Esimerkiksi ajoaika kaukaisille lohkoille voi vähentyä maissia viljelemällä merkittävästi", Sairanen toteaa.

Sääriskiä pienentävän katemuovin merkitys on maissin viljelyssä suuri.