Juhani Suomi ei silottele Mannerheimia
Historiantutkija Juhani Suomi on paneutunut torstaina ilmestyneessä teoksessaan marsalkka Mannerheimin presidenttikauteen sekä viimeisiin elinvuosiin.Mannerheimista on ennen tätä kirjoitettu pari sataa teosta. Juhani Suomi on 40-vuotisella kirjoittajanurallaan sivunnut häntä melkein kaikissa teoksissaan.
”Ajattelin, että on aika keskittyä Mannerheimiin ja siihen vaiheeseen, jolloin Marski oli ylipäällikkönä ja sitten ylipäällikkönä ja presidenttinä vuosina 1944–46”, Suomi kertoo.
Suomi haki vastausta kahteen kysymykseen: Oliko Mannerheim hänestä luodun myytin mittainen jatkosodan ja sen jälkiselvittelyjen vuosina, ja oliko hän ”Suomen viimeinen kortti” päästä sodasta rauhaan, kuten Ruotsissa sodan loppuvaiheissa ajateltiin.
Mannerheim oli jo yli 75-vuotias, kun hän tuli presidentiksi keväällä 1944.
”Tiesikö kukaan, kuinka sairaalloinen hän tuolloin jo oli? Suurelle yleisölle hänen terveydentilastaan ei kerrottu. Se oli tabu”, Suomi sanoo.
Suomen mukaan presidenttiydellä Mannerheim haki revanssia, olihan hän hävinnyt valinnassa kahdesti, ensin 1919 ja sittemmin 1943, jolloin oli päädytty Rytiin.
Suomi pöyhii myyttiä muutenkin. Hänen mukaansa presidenttinä ja ylipäällikkönä onnistumisen edellytyksiä eivät parantaneet Mannerheimille ominainen horjuvuus päättäjänä, huono ihmistuntemus sekä taipumus antaa muiden johdatella itseään.
Paljastaapa Suomi senkin, että Mannerheim bolsevismin pelossa sodan loppuvaiheissa poltti papereitaan ja siirsi omaisuuttaan Ruotsiin.
”Tämä on Mannerheimin tärkein saavutus: hän esti hajaannuksen ja mahdollisen sisällissodan. Mannerheim-myytti pelasti Suomen”, summaa historioitsija Juhani Suomi.
Juhani Suomi: Mannerheim – Viimeinen kortti? Ylipäällikkö – presidentti. 836 sivua. Siltala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
