Kauppapuutarhaliitto täyttää sata vuotta itsenäisyyspäivänä "Jos meitä ei olisi, suomalainen mies ei söisi sitä vähääkään vihanneksia mitä nyt”
Sataan vuoteen on mahtunut paljon muutoksia, mutta perusajatus on edelleen sama. Juhlavuoden kunniaksi Kauppapuutarhaliitto lahjoittaa kukat Linnan juhliin.
Kasvihuonekurkun sato 1950-luvulla oli parhaimmillaan 25 kiloa neliömetriltä vuodessa, nykyään se on 250 kiloa. Puutarhuri Pekka Oksanen tutkii valmistuvaa satoa. Kuva: KauppapuutarhaliittoKauppapuutarhaliitto täyttää itsenäisyyspäivänä 100 vuotta. Liitto perustettiin vuonna 1919 Helsingissä Ateneumin lähellä sijainneessa kahvila Pallaksessa.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan ydinajatus ei sadassa vuodessa ole juurikaan muuttunut. Päämääränä on edelleen ajaa kasvihuoneyrittäjien etua ja toimia yrittäjien keskinäisen verkostoitumisen väylänä.
Ensimmäiset vuosikymmenet olivat Jalkasen mukaan opettelua. ”Ei ollut oikein mitään mistä ottaa mallia. Piti luoda omat mallit viljellä.”
Liiton yhtenä tavoitteena on edelleenkin kotimaisten kasvihuonetuotteiden markkinointi. ”Jos meitä ei olisi niin veikkaan, että suomalainen mies ei söisi sitä vähääkään vihanneksia mitä nyt syödään.”
Uudella vuosituhannella Kauppapuutarhaliiton asema on kuitenkin muuttunut.
Kun Jalkanen aloitti työt liitossa, oli palkkalistoilla paljon erilaisia neuvojia, joiden tehtävänä oli toimia asiantuntijoina ja ohjeistaa viljelijöitä.
”Me ei osata enää neuvoa viljelijöitä vaan ne neuvoo meitä. Enää ei tarvita ohjeistusta siihen, paljonko mitäkin lannoitetta pitää laittaa ja miten kastella. Kaikki osaa sellaiset perusasiat.”
Nykyään liitto keskittyy neuvontaan esimerkiksi hiilijalanjäljen alentamisessa, sosiaalisen median käytössä ja teknisissä asioissa.
Viimeisen sadan vuoden aikana liiton jäsenmäärä on vaihdellut runsaasti. Perustamishetkellä jäseniä oli muutamia kymmeniä ja suurimmillaan jäsenmäärä oli 1960-luvun alussa, jolloin jäseniä oli yli 1 000.
”Nyt jäsenyrityksiä on noin 300. Yritysten määrä on vähentynyt, mutta keskikoko kasvanut. Tässä on sama kehityskulku kuin esimerkiksi maitotilojen kohdalla.”
Käännekohdiksi liiton historiassa Jalkanen listaa 1970-luvun öljykriisin, Euroopan Unioniin liittymisen ja viime aikojen teknisen kehityksen.
Kun Suomi neuvotteli EU- jäsenyydestään, Kauppapuutarhaliiton aloitteesta neuvotteluissa otettiin huomioon myös kotimaisten tuottajien pelko lisääntyvästä kasvisten tuonnista.
”Nyt Suomella on ainoana maana unionissa ollut oikeus maksaa summa kansallista tukea valtion budjetista viljelijöille. Veikkaan, että ilman tukia me syötäisiin täällä espanjalaisia vihanneksia.”
Jalkasen mukaan alalla tehdään jatkuvaa kehitystyötä ja tutkimusta energiatehokkuuden parantamiseksi. Esimerkiksi kasvien vedenkulutusta pystytään optimoimaan niin, että vesijalanjälki jää mahdollisimman pieneksi.
”Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja kasvihuoneessa voidaan varmistaa kasvien tuotantoon parhaat mahdolliset olosuhteet. Kasvihuoneviljely ei ole ongelma vaan ratkaisu ruuantuotannon tulevaisuuteen.”
Juhlavuoden kunniaksi Kauppapuutarhaliitto lahjoittaa koristeluun tarvittavat kukat presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Koristeluihin käytetään yhteensä yli 5 000 kukkaa. Linnaa koristavat muun muassa ruusut, atsaleat, iirikset ja värililjat.
Väreinä käytetään sinistä ja valkoista.
Presidentinlinnaa koristavat kukat ovat lähes kokonaan kotimaisia ja peräisin liiton jäsenyrityksiltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
