Kotimainen omena maistuu yhä kuluttajille
Venäjän tuontikielto vaikuttaa kotimaan omenantuotantoon kiertoteitse. Kotimaan markkinoille virtaa nyt halpoja tuontituotteita, jotka kilpailevat kotimaisen sadon kanssa.
Kuva: Markku VuorikariVenäjän tuontikielto ei iske suoraan kotimaiseen tuotantoon. Osa eurooppalaisista, itään tarkoitetuista tuotteista on kuitenkin löytänyt tiensä Suomen markkinoille.
Esimerkiksi puolalaista omenaa on tullut aiemminkin myyntiin Suomeen, mutta se ei ole pärjännyt laadultaan kotimaiselle omenalle, kertoo omenanviljelijä Timo Krappe Lohjansaaresta.
Kun Venäjälle ei voi viedä, Puolasta voi tulla myös parempaa laatua kesken parhaan satokauden.
”Kun Suomessa omenan hehtaarisadot ovat noin 10000–15000 kiloa, Keski-Euroopassa omenaa tulee yli 30000 kiloa hehtaarilta. Hoitokulut ovat suunnilleen samat, joten Suomessa ei ole mahdollista kilpailla hinnalla”, Krappe sanoo.
”Toisaalta selviämme vähemmällä kasvinsuojelulla. Esimerkiksi härmää ei vielä ole ollut ollenkaan. Tuotteet ovat hyvin puhtaita, se on meidän valttimme.”
Krappe kertoo, että pääosa vanhoista kotimaisista lajikkeista on ohutkuorisia.
”Kotimaiset omenat kypsytetään tavallisissa kylmävarastoissa, jolloin ne kypsyvät luonnollisella tavalla ja omenien tuoksu ja maku kehittyvät.”
Vähähappisissa oloissa varastoidut ulkomaiset omenat säilyvät Krappen mukaan puolikin vuotta, mutta ne eivät varsinaisesti kypsy.
Kotimainen omena on tähän mennessä käynyt kaupaksi entiseen malliin. Myös uuden sadon kasvikset ovat menneet hyvin kaupaksi.
Tilanteen on toistaiseksi pelastanut suomalainen kuluttaja.
Vaikka rinta rinnan on ennätyksellisen halpaa kasvista ja kalliimpaa kotimaista, kotimainen päätyy koriin edelleen.
”Pelkäsimme, että hintataso romuttuu, mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt. Kuluttajaan voi luottaa. Suomalaisen kasviksen valttina ei ole vain puhtaus, vaan myös vastuullisen tuotantotavan tukeminen”, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen .
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
