Maitovaltuuskunta: "Tuontimaidon vyöryminen Suomen markkinoille on estettävä"

Eläinsuojelulakiin ei pidä sisällyttää parsinavettakieltoa, maitovaltuuskunnasta vaaditaan. "Parsinavetat ovat kaiken lisäksi joka tapauksessa kotieläinrakennuskannan uusiutumisen myötä korvautumassa pihatoilla." Kuva: Jaana Kankaanpää

Kriisin jäljiltä maidontuottajien kassa on tyhjä, todetaan maitovaltuuskunnassa. "Taloudelliset puskurit on syöty, lainanlyhennyksiä jouduttu lykkäämään ja toimintamenoja kattamaan velkarahalla. Kriisistä toipuminen ja tuottajien talouden palaaminen normaaliksi kestää vuosia, vaikka tuottajahinnat elpyisivät ja kehitys jatkuisi suotuisana pidempään."

Valtuuskunnan mukaan hallituksen on viipymättä lunastettava lupauksensa auttaa suuria investointeja tehneiden tilojen tilannetta ja toteutettava kiinteistöveron poistaminen maatalouden tuotantorakennuksilta. Maitotilojen rakennemuutoksen ennustetaan kiihtyvän. Seitsemän vuoden päästä jäljellä ennustetaan olevan vain puolet nykyisistä maitotiloista.

"Tuontimaidon ja maitotuotteiden vyöryminen valtaamaan Suomen markkinat on estettävä. Se vaatii investointien tukemista ja konkreettisia osoituksia siitä, että toimintaympäristö maidontuotannolle on vakaalla pohjalla. Ratkaisevassa asemassa tässä ovat parastaikaa valmisteilla olevat lait, joilla säädetään lomitusjärjestelmän tulevasta toimeenpanosta ja eläinsuojelulain uudistuksesta."

Maitovaltuuskunnan mukaan lomituksen rahoitus ja ammattitaitoisten hyvien lomittajien saatavuus on turvattava, kun lomituspalvelut aluehallintouudistuksen yhteydessä siirtyvät maakunnille.

"Lomitusmäärärahat on allokoitava maakuntien erityispiirteiden mukaan. Maakuntahallinnon vastuu on huolehtia lomituspalvelujen saatavuudesta ja lomituspalvelujen keskeinen sisältö on kirjattava lomituspalvelulakiin."

Myös valmisteilla oleva uusi eläinsuojelulaki herättää maitovaltuuskunnassa huolta.

"Uudistettu eläinsuojelulaki ei saa lisätä byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa. Eläinsuojelulakiin ei pidä sisällyttää käsitettä eläimen itseisarvosta. Selkeys ja yhdenmukainen sovellettavuus ovat itseisarvon käsitteestä kaukana."

Valtuuskunnan mukaan lakiin ei myöskään pidä sisällyttää parsinavetoiden käyttökieltoa. "Kielto antaisi virheellisen kuvan parsinavetoiden asianmukaisuudesta. Parsinavetat ovat kaiken lisäksi joka tapauksessa kotieläinrakennuskannan uusiutumisen myötä korvautumassa pihatoilla. Piiloviestit ja syyllistäminen eivät kuulu eläinsuojelulakiin."

Eläinten hyvinvointia edistetään parhaiten alan yleisesti hyväksymillä, läpinäkyvillä ja yksiselitteisillä säännöillä, joiden toteutumista pystytään valvomaan ilman tulkintaepäselvyyksiä, Maitovaltuuskunnasta huomautetaan.

"Tukihallinnon on aikaistettava kotieläintilojen tukien maksatuksia. Näin on jo tehty ei-kotieläintilakytkentäisten pinta-alatukien kohdalla. Niistä vain murto-osa siirtyy maksettavaksi tuen hakuvuotta seuraavaan vuoteen. Ei ole hyväksyttävää, että samanaikaisesti 100 prosenttia luomukotieläintuesta ja luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksesta sekä lähes kolmannes lypsylehmäpalkkiosta maksettaisiin vasta seuraavan vuoden kesäkuussa."

Lue myös: Eläinsuojelulain uudistus hirvittää – saako karjankasvattaja oikeutta?