Kipsi sopii myös maanparannukseen perunanviljelijöille

Yara aloitti kipsikokeet Nurmijärven Lepsämässä vuonna 2008. Koekentällä tutkittiin aluksi kipsin käyttöa fosforipäästöjen vähentämisessä. Kuva: Kari Salonen

Kipsi nostaa perunapellon kalsiumpitoisuutta, mutta ei pH:ta. Kalsiumsulfaatti liukenee maahan ja parantaa sen mururakennetta, kuvailee hyötyjä Yaran viestintäpäällikkö, agronomi Seija Luomanperä.

Fosfori sitoutuu maahiukkasiin, jotka kipsin ansiosta pysyvät isompina yksikköinä eivätkä niin herkästi lähde veden mukaan.

Tutkimuksissa vuosina 2008–2013 Nurmijärvellä kipsikäsittely vähensi eroosiota jopa 60 prosenttia. Liukoistakin fosforia se pidätteli 30 prosenttia. Vaikutus kesti 4–5 vuotta, Luomanperä kuvaa lupaavia tuloksia.

Yaran mittakaavassa kipsi ei olisi järin suuri bisnes. Tehdashinta sillä on nyt noin 20 euroa tonnilta.

Kipsikäsittely vaatisi neljä tonnia hehtaarille. Kun lasketaan mukaan rahti- ja levityskustannukset, kustannukset hehtaaria kohti ovat yli kaksisataa euroa. Luomanperän mukaan kipsikaupan jakelutieratkaisut suunnitellaan kysynnän mukaan.