Etelä-Pohjanmaan MTK-väki: "Maatalous ansaitsee vahvan roolin ilmastokeskustelussa"

Kokousväsymystä torjuttiin taukojumpalla. Eturivissä MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen (vas.), MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunnan jäsen Sami Yli-Rahnasto, järjestöagrologi Katariina Sironen ja MTK-Etelä-Pohjanmaan toimistosihteeri Seija Vierula. Kuva: Johannes Tervo

MTK-Etelä-Pohjanmaan syyskokouksen hallitsevaksi puheenaiheeksi nousi ilmastonmuutos sekä maatalouden rooli suhteessa siihen.

"Päivän sana on ilmastonmuutos. Jo muutama viikko sitten julkaistun ilmastopaneelin mukaan ratkaisut ilmaston lämpenemisen vastaiseen taisteluun löytyvät maaseudulta – biotaloudesta. Hiilinielua syntyy kotimaisesta metsätaloudesta enemmän kuin poistuu", MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää Ähtäristä totesi syyskokouksen avauspuheenvuorossaan tänään lauantaina Seinäjoella.

”Kaikesta tästä huolimatta me maa- ja metsätaloustuottajat olemme yleisessä keskustelussa alakynnessä. Kaikenlaiset vihreät ovat kääntäneet keskustelun siihen, että maa- ja metsätalous olisivat suurimmat ilmaston kuormittajat – ja olisikin parempi lakkauttaa elinkeinot kokonaan", Kankaanpää harmittelee.

MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi ennakoi, että ilmastoteema korostuu ensi vuoden eduskunta-, euro- ja maakuntavaaleissa.

”Kun vaalikeskusteluissa nousee esiin ilmastoon ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä, on meidän järjestönä tuotava esiin faktoihin pohjautuvaa tietoa ja pystyttävä vaikuttamaan keskusteluun. On myös tärkeää, että eri vaaleihin löytyy ehdolle henkilöitä, jotka ymmärtävät maaseudun elinkeinoja", Ojaniemi tähdentää.

"Maatalous ansaitsee vahvan roolin ilmastokeskustelussa."

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen puhui niin ikään ilmasto- ja ympäristöasioista.

”Paine, jota ympäröivästä yhteiskunnasta tulee maataloutta ja maatalouspolitiikkaa kohtaan, on välillä yllättävänkin kovaa. Ympäristöjärjestöt ovat aivan uudenlaisella tarmolla tarttuneet maatalouteen. Siellä tavoitteena on mennä ympäristökärjellä mahdollisimman paljon eteenpäin”, Viljanen toteaa.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja arvelee, ettei ympäristöjärjestöissä tunnisteta maatilojen arjen haasteita saati elinkeinon taloudellisia paineita.

"Kun voimakas ilmasto- ja ympäristöpainotus korostuu ilman kovin kristallinkirkasta kuvaa maatilatason kannattavuudesta, voidaan ajautua aika vaikeisiin tilanteisiin. Tässä MTK:n on oltava kartalla ja tehtävä vahvaa edunvalvontaa."

Seinäjoella puhuttiin myös maataloussektorin kannattavuusongelmista sekä MTK:n järjestöllisestä kehittämisestä.

"Maatalous on saanut vaikeassa tilanteessa kriisitukea ja uusi elintarvikemarkkinalaki on toteutumassa. Näistä asioista Sipilän hallitukselle kuuluu kiitos", Johanna Kankaanpää sanoo.

Risuja maan hallitus saa puolestaan siitä, että viljelijöiden ympäristöohjelman rahoitusta on lähdetty leikkaamaan.

"Onko Suomen etu, että hallinnon yksipuolisilla toimilla entisestään heikennetään maatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa?"

MTK:n johtokunnan jäsen, maitotilallinen Kaisa Pihlaja Jalasjärveltä korostaa tiedotuksen ja viestinnän merkitystä maatalouden imagon kannalta.

"Meidän vain pitää jaksaa kertoa ihmisille, että millaista se elämä ja arki maatilalla on. Viestin vieminen on niin äärettömän iso työmaa, että siihen tarvitaan meitä kaikkia."

Pihlaja myös haastaa MTK-väkeä etsimään uusia, entistä houkuttelevampia toimintatapoja.

"Miten huolehdimme siitä, että nuoret viljelijät jatkossa osallistuvat toimintaamme? On mietittävä uusia, innostavia ja matalan kynnyksen tapoja osallistua toimintaan."