Maatila on yritys, joten tuotantopäätösten pitää perustua katetuottolaskentaan
Tuomas Välikosken tilan pääkasvi on vehnä. Sato käytetään rehuna taustalla näkyvissä broilerikasvattamoissa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMÄNTTÄ-VILPPULA (MT)
”Maatalous on liiketoimintaa, jonka tavoitteena on saada korvaus omalle työlle ja pääomalle.”
Vilppulalaisen Tuomas Välikosken periaate kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Välttämättä se ei kuitenkaan sitä ole. Usein tuotantopäätöksiä ohjaavat monet muutkin asiat kuin kovat talousfaktat.
Välikoski uskoo lukuihin. Hän seuraa joka viljelykasvin hehtaarikustannuksia ja tuottoja jatkuvasti. Tulokset vaikuttavat kasvivalintoihin, tuotantopanosten hankintaan ja viljan myyntiin.
Välikosken tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuodenvaihteessa.
Agronomipariskunnan tilalla on viljelyssä parisataa hehtaaria peltoa. Osittain samoilla koneilla hoidetaan myös emännän kotitilan peltoja eli yhteensä kolmisensataa hehtaaria.
60 prosenttia tilan peltoalasta on vehnällä. Sato käytetään omissa broilerikasvattamoissa. Kasvatuspaikkoja on 80 000.
Kevät- ja syysvehnän lisäksi tilalla kasvaa tänä vuonna ohraa, rapsia ja tattaria sekä viherlannoitusnurmea.
Välikoski pyrkii mahdollisimman hyviin satoihin, mutta koko ajan tuotot ja kustannukset muistaen.
”Jos näyttää siltä, että esimerkiksi kaurasta ei tule kunnon satoa, silloin kyllä tautiruiskutuksen kynnys nousee korkeaksi.”
Kevätvehnän keskisato on hyvänä vuonna 5 000, huonona 4 000 kiloa hehtaarilta. Parhaat lohkot tuottavat yli kuusi tonnia hehtaarilta.
Tilalla on kynnetty viimeksi 1990-luvun alussa. Kevytmuokkaukseen siirryttiin ennen kaikkea työnsäästön takia, mutta se on hyväksi myös maan rakenteelle, Välikoski muistuttaa.
Kylvön yhteydessä kasville annetaan 80–100 prosenttia lannoitteista ja loppu tarvittaessa täydennyslannoituksena.
Broilerinlanta kattaa noin puolet tilan lannoitustarpeesta. Sen etuina ovat hyvä ravinnepitoisuus ja tehokas maanparannusvaikutus, Välikoski kertoo. Lisäksi se ylläpitää maan pH:ta.
Rikkojen, tautien ja laon torjunta kuuluvat viljelyrutiineihin. Puintien jälkeen kestorikat torjutaan glyfosaattiruiskutuksella.
Välikoski toteaa onnistuneensa hyvin kustannusten hallinnassa.
Lannoitteet ostetaan yleensä aina kerralla kauden alussa, jolloin ne on saanut parhaaseen hintaan. Tarjouksia pyydetään useammalta taholta.
Kasvinsuojeluaineet hankitaan noin kymmenen tilan kimpassa. Suuret erät antavat neuvotteluvoimaa.
”Konekustannukset saattavat olla meillä jopa keskimääräistä korkeammat”, Välikoski pohtii.
Hänelle on tärkeintä, että koneet ovat nykyaikaisia ja hyvässä kunnossa.
Työn pitää sujua tehokkaasti, sillä omalle työpanokselle on viljelyn lisäksi käyttöä siipikarjan hoidossa sekä Välikosken ja hänen yhtiökumppaninsa omistaman maahantuontiyrityksen parissa. At-Machineryn tuotevalikoimaan kuuluvat rehu- ja viljasiilot, perävaunut sekä viheralueiden hoitokoneet.
Myös viljelymaan kustannukset vaikuttavat kasvintuotannon tulokseen: mikä on omien ja vuokrapeltojen suhde sekä vuokrien taso.
Välikoski harjoittaa vuokranantajiensa kanssa monenlaista vaihdantaa.
Vuokra voi olla alhaisempi, jos sen vastineeksi saa konetöitä tai jos viljelijä kunnostaa peltoa.
Yksi iso kuluerä ovat kuivatuskustannukset. Välikoski kuivaa toistaiseksi viljansa öljyllä, mutta suunnitelmissa on ollut hyödyntää kotimaista energiaa rakentamalla lämpökanaali broilerihallien yhteydessä olevalta lämpölaitokselta viljankuivaamolle.
Tuottopuolen hallinta on yhtä tärkeää kuin kustannusten.
Kun vehnä käytetään omien eläinten rehuksi, rahtikulut säästyvät.
Myyntien suhteen tärkeintä on seurata koko ajan hintakehitystä maailmalla. Tarkkoja ennusteita ei voi tehdä, mutta siitä pitää olla käsitys, mennäänkö ylös- vai alaspäin, Välikoski sanoo.
Myyntien jaksottamista helpottaa, jos tilalla on riittävästi varastotilaa. Välikosken varastoihin mahtuu koko vuoden sato.
Omien tuottojen ja kustannusten seuranta auttaa pitkälle, mutta vielä paremman kuvan tilanteesta saa, kun pääsee vertailemaan lukuja muihin tiloihin.
Välikoski kuuluu Pirkanmaan Pro Agrian Viljelykasvu-ryhmään. Ryhmän jäsenten kasvintuotannosta kootaan tarkat tiedot, joiden perusteella omaa onnistumistaan tai heikkoja kohtiaan voi arvioida.
Välikoski kertoo viime vuonna päässeensä kevätvehnällä ja rukiilla ryhmän parhaaseen neljännekseen. Syysvehnällä meni talvituhojen vuoksi heikommin, samoin kesäkuun märkyydestä ja heinäkuun kuivuudesta kärsineellä kauralla.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
