Maatilojen sähköshokki iskee myös hallitukseen
Tarkoituksena lienee edelleen, että maatilat tuottavat ruokaa, eivätkä pelkästään tappiota.Sähkön hinnan nousu hirvittää käytännössä jokaista suomalaista, mutta kaikkea ei ole vielä nähty. Erityisesti lihatilojen sähkölasku nousee niin korkeaksi, ettei kotimainen ruokaketju siitä enää välttämättä selviä.
Kun sika- tai broileritilan sähkölasku nousee vuodessa esimerkiksi 70 tuhannella eurolla, kaupunkilainenkin ymmärtää, kuinka vakavasta tilanteesta on kysymys.
Tilojen talous on jo aiemmin koettujen tuotantopanosten hintojen nousun takia aivan nollissa.
Meneillään olevaa sähköpiikkiä ne eivät kykene ottamaan vastaan.
Myös poliitikot ymmärtävät tämän, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Fortumin tukeminen ja hoitoalan lakkokiistojen hoitaminen ovat toki isoja asioita, mutta niin on myös suomalaisten ruoka.
Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) etsii ministeriöstään ja maatalouden sekä elintarviketeollisuuden etujärjestöiltä ideoita, joilla asia voitaisiin hoitaa. Toistaiseksi niitä ei ole löytynyt.
Ongelmana on EU:n maatalouspolitiikan säädösviidakko, joka kangistaa kotimaisen päätöksenteon suppuun tilanteessa, jossa pitäisi nopeasti toimia.
Kysymys on muun muassa siitä, ettei maatiloja voitaisi asettaa muiden yritysten edelle, kohtuuttomien sähkölaskujen edessä. Ja kuten tunnettua, valtiolla ei oikeastaan ole rahaa yhtään mihinkään.
Kotimaisen omavaraisuuden perusta pitäisi nyt kuitenkin hoitaa tilanteessa, jossa se on uhattuna sotaa käyvässä Euroopassa.
Korona-aikana kohtuuttomiin vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä tuettiin suoraan. Näin voitaisiin tehdä myös nyt. Valtion pitäisi esimerkiksi kuittia vastaan korvata osa sähkölaskusta niin kauan, kun pahin piikki on meneillään.
Asian ratkaisu etenee seuraavaksi valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ja viime kädessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) pöydälle.
Toistaiseksi pääministerin esikuntaa maatalouden asia ei ole kiinnostanut, mutta tämäkin hetki lähenee.
Vaikka sosialidemokraatit eivät perinteisesti ole maatalouden asiaa ykkösaiheekseen kokeneet, kuluttajien ruuastaan maksama hinta kiinnostaa myös heitä.
Jo ennestään maatilojen heikko kannattavuus ja erityisesti lannoitteiden hinnan raju nousu ovat vihdoin edenneet ketjussa eteenpäin.
Tämä tarkoittaa viime kädessä sitä, että jopa kauppa on joutunut myöntymään tuottajahintojen korotuksiin ja kuluttajat maksavat ruuasta 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos näkee ruuan hinnan nousun edelleen kiihtyvän. Tämä ei ole tietenkään maataloustuottajienkaan ilo, mutta se on ainoa mahdollisuus, jolla tilat voivat jatkaa.
Edelleen lienee tarkoituksena, että maatilat tuottavat ruokaa, eivätkä pelkästään tappiota.
Jo nyt elintarviketeollisuus ja kauppa ovat ilmaisseet huolensa siitä, että suomalaisten ruuan kulutus hiipuu hintojen noustessa.
Näin voi olla, mutta kannattavuuskriisissä kituvien tilojen syytä se ei ole.
Nykyinen hallitus joutuu tilallisten asian hoitamaan, tavalla tai toisella. Silti katse kannattaa kääntää jo seuraavien hallitusten suuntaan.
Tilojen ongelmat ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan. Erityisesti gallup-kärki kokoomukselta kannattaa nyt perätä, mitä puolue aikoo tehdä, jotta tilanne olisi tulevaisuudessa parempi.
Vai jätetäänkö asia toimimattomien markkinoiden hoitoon?
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
