Kun sikatilalle jäi käteen enää tekemisen ilo, perustettiin tilateurastamo

Tiina ja Toni Hokunin tilamyymälä on auki perjantaisin. Kuva: Samuli Hokuni

"Valoa tunnelin päähän oli odotettu pitkään ja hartaasti. Jotain oli pakko tehdä, sillä sikatilalliselle ei jää työstä käteen muuta kuin tekemisen ilo."

Näin kertoo vehmaalaisen Vallilan tilan isäntä Toni Hokuni.

Sadan emakon yhdistelmäsikala ei elättänyt. Toisaalta sen lopettaminen ja muualle töihin lähtö ei sekään houkuttanut. "Molemmat ollaan oltu muualla töissä kymmenen vuotta. Se on jo nähty."

Ryhdyttiin pohtimaan oman teurastamon perustamista. Sen kautta, kuluttajien kanssa suoraan asioiden, lihalle saataisiin lisäarvoa.

Välillä ajatus haudattiin, mutta taas se nousi pintaan.

Hokunit keskustelivat muutaman alan yrittäjän kanssa saadakseen hommaan tuntumaa. "Osa sanoi, että hirveästi töitä ja byrokratiaa, osa totesi, että hienoa kun joku funtsii tällaista."

Paljon mietittiin myös lähiruokabuumia. "Joka paikassa puhutaan nyt, että kuluttajat haluavat tuntea ruuan alkuperän ja koko ketjun."

Kun yrittäjät vielä huomasivat, ettei Varsinais-Suomessa ollut yhtään pienteurastamoa, he päättelivät, että kysyntää täytyy olla.

"Kaikkea tätä pyöriteltiin, samoin omia vahvuuksia ja heikkouksia. Sitten päätettiin, että jossittelu loppuu nyt. Mentiin pankkiin, ja kun oli tehty vähän laskelmia, ne näyttivät vihreää valoa."

Lisää laskelmia tehtiin Pro Agrian kanssa.

Rakennuksesta päätettiin heti tehdä sellainen, että siellä pystytään teurastamaan sekä sikaa, lammasta, nautaa että hevosia.

"Piirustukset keksittiin ihan itse", Hokuni kertoo. "Jälkikäteen ajatellen ei ole kauhean montaa asiaa, jotka nyt tekisimme toisin."

Kaivinkone kuopaisi tontilla ensimmäisen kerran toissa vuoden lokakuussa.

"Silloin oli jo keksitty yritykselle nimi, joten laitettiin facebook-sivut pystyyn. Lähialueen lampureilta alkoi heti tulla yhteydenottoja", Hokuni kertoo.

Rakentamiseen kului vajaa vuosi. Vallan maukas -yritys aloitti toimintansa viime syyskuussa.

Kysyntää on ollut. Syyskuusta jouluun asti lampaiden rahtiteurastusta riitti niin paljon kuin vain ehdittiin tehdä. Asiakkaita tuli Ahvenanmaan saaristoa myöten.

Kymmenkunnan lammastilan lisäksi asiakkaina on 4–5 nautatilaa, ja lisää tulee, Hokuni uskoo.

Tilalla on myymälä, jossa myydään sekä omien possujen ja mangalitza-sikojen lihaa että asiakkailta ostettua nautaa ja lammasta.

Reko-renkaat ovat tärkeä myyntikanava. "Ja meillä on myös kovat toiveet, että pääsemme toimittamaan tuotteita lähialueen kauppoihin", Hokuni kertoo.

Osa pienteurastamohankkeista voi kompastua siihen, ettei tilan koko tuotantoa pystytä jalostamaan itse, vaan osa pitää edelleen myydä vanhaan tuttuun teurastamoon. Isot lihatalot eivät välttämättä katso pientäkään kilpailua hyvällä.

Hokuneille siitä ei tullut ongelmaa.

"Kivikylän Kotipalvaamo on niin pieni firma, että minulla on kännykässä toimitusjohtajan numero. Soitin hänelle, eikä hänellä ollut mitään tätä hanketta vastaan. Sinne menee edelleen sikoja, ja yhteistyö sujuu hyvin."

Jatkossa tavoitteena on, että tilan koko tuotanto pystytään jalostamaan ja myymään itse.