Somen maatalouskeskustelussa mennään usein tunne edellä – kiistoihin kannattaa hakea tueksi kovia faktoja

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalainen maatalous pilaa vedet ja lämmittää maapallon ilmaston, ja eläimiäkin kohdellaan sydämettömästi.

Tällaisen kuvan voi saada, jos maatalouskeskustelussa nojaa vain sosiaalisen median aineistoon. Mutu-tieto ja toisten niskaan heitetyt syytökset jylläävät.

Jos haluat sukeltaa keskusteluun tunteen sijaan tiedolla, sitä löytyy. Yksi lähde on Luonnonvarakeskuksen sivuilla kolmisen vuotta sitten avattu Ruokafaktasivusto, johon on koottu tietoa sekä Suomen että muun Euroopan maataloudesta ja ruuantuotannosta.

Sivuston laatija, erikoistutkija Csaba Jansik toteaa, ettei sivusto ole helppo ja käyttäjäystävällinen, vaan ennen kaikkea tiukkaa asiaa ammattilaisille. Jos siis tahdot todella perehtyä eri maiden vertailuun, sieltä tietoa löytyy.

Sivusto ei väitä, että Suomi olisi kaikilla mittareilla Euroopan ykkönen. Tärkeintä on, että ollaan mahdollisimman monessa suhteessa vaikkapa parhaan kolmanneksen joukossa, Jansik korostaa.

Monessa asiassa ollaankin. "Ja jos ollaan Euroopan kärkijoukossa, ollaan todennäköisesti siinä myös maailmalaajuisesti", Jansik huomauttaa.

Jansik mainitsee kaksi syytä Ruokafakta-sivuston syntymiselle.

Ensimmäinen on ruuan arvostuksen lisääminen kotimaassa.

"Kun sanotaan että ruuan pitäisi olla halpaa, edellytetään, ettei sen tuotantokaan maksa mitään", Jansik toteaa.

Hän huomasi eri maiden tilannetta vertaillessaan, että mitä halvempaa ruoka on, sitä alhaisempi on sen arvostus ja sitä yleisempää liikalihavuus. USA:ssa ja Britanniassa ruoka on halvinta kansalaisten tuloihin nähden.

Suomi on täsmälleen Euroopan keskitasoa, kun tutkitaan, miten iso osa tuloista menee ruokaan ja juomiin.

Ruuan arvostuksen nostaminen oli tarpeen jo muutama vuosi sitten, mutta tilanne on vain kärjistynyt viime vuosina, Jansik toteaa.

Toinen syy sivuston laatimiselle oli se, ettei Suomi ole pärjännyt ruokaviennissä kovin hyvin, vaikka edellytyksiä olisi.

Jos saksalaiselle ostajalle kertoo, että suomalaisen tuotteen etuja ovat esimerkiksi puhtaat raaka-aineet ja maaperä, vastakysymys tulee heti: Väitätkö, että Saksassa tuotantoympäristö on likainen?

Mielikuva ei riitä, vaan taustaksi on esiteltävä kovaa faktaa. Sitä Ruokafaktasta löytyy, suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Esimerkiksi veden, ilman ja maaperän laadusta löytyy kolme sivua tietoa.

Tärkeintä on, että tieto on puolueetonta ja luotettavista lähteistä koottua, Jansik korostaa.

Ruokafaktan lähteinä ovat pääosin EU:n virallisen tilastoviranomaisen Eurostatin sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n tilastot.

Muita lähteitä ovat muun muassa YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO ja terveysalan järjestö WHO.

Missä Suomi sitten on Euroopan tasolla kärkijoukossa?

Tilastot näyttävät aukottomasti, että meillä tuotantoeläinten antibioottien käyttö on erittäin maltillista. Sen seurauksena myös antibiooteille vastustuskykyisiä mikrobeja on vähän.

Salmonellatilanne on Pohjoismaissa Euroopan paras.

Usein mainitaan, että suomalaisella sialla on saparo, toisin kuin useimmissa muissa maissa. Saparo ei sinänsä ole se juttu, vaan se, mistä se kertoo. Sialla pitää kaiken olla kunnossa, niin ruuan, veden, tilojen, virikkeiden kuin hengitysilmankin, jotta se pysyy stressittömänä eikä pure kaverinsa häntää.

Usein kestävyys pelkistyy keskustelussa puheeksi siitä, millaisia kasvihuonepäästöjä maatalous aiheuttaa.

Tämä on karkeaa yksinkertaistamista, Jansik sanoo. Todellisuudessa kestävyys koostuu kymmenistä eri asioista.

Huomioon pitää ottaa esimerkiksi tuotantopanokset kuten lannoitteet ja torjunta-aineet, vesistöjen kunto ja maaperän köyhtyminen.

Biologinen kestävyys ei yksin riitä. Jos ruokaa ei meillä voida tuottaa kannattavasti, tuotanto siirtyy sellaisiin maihin, joissa tuotantoa on kyllä taloudellisesti kestävää, mutta muilla mittareilla välttämättä ei.

"Usein unohdetaan, että kaikki kestävyyden vaatimat toimenpiteet, kuten esimerkiksi eläinten hyvinvointi ja terveys, maksavat."

Ruokafakta-sivustolle