Lannoitekuljetukset ovat ympäristöriski

Itämeren kirkkautta uhkaa moni tekijä. Viime vuosina on alettu pohtia, millaisia riskejä liittyy lannoitteiden laivauksiin. Kuva: Kari Salonen

Lannoitteiden merikuljetukset ovat ympäristöriski. Ravinteita saattaa päästä veteen satamissa lastauksen ja purun yhteydessä, joko suoraan tai pölyn ja satamien hulevesien mukana.

Toinen riski liittyy alusten ruumien pesuun avomerellä. Kansainvälisten sopimusten mukaan lastiruumien lannoitepitoisten pesuvesien päästäminen mereen 12 merimailin päässä rannikosta on luvallista, koska niissä ei ole haitallisia aineita.

John Nurmisen Säätiön uuden Lannoitelaivaus-hankkeen alussa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyvät parhaat tekniikat ja käytännöt sekä selvitetään ongelman mittakaavaa.

Seuraavassa vaiheessa pyritään ottamaan käyttöön päästöjä vähentäviä toimia yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan lastiruumien pesuvesiä koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön.

Itämeren alueella toimivan Coalition Clean Baltic -järjestön mukaan varovaistenkin arvioiden perusteella lannoitekuljetuksista aiheutuva vuotuinen ravinnepäästö voi olla useita tuhansia tonneja.

Vuonna 2017 julkaistun Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksen mukaan yksittäisessä satamassa pelkästään hulevesien mukana mereen joutuvat vuotuiset ravinnepäästöt voivat olla useita tonneja fosforia ja jopa satoja tonneja typpeä. Se vastaa suuren kaupungin jätevedenpuhdistamon vuosipäästöjä.

Lannoitelaivaus-hanke koskee Suomea ja Suomenlahtea sekä koko Itämeren aluetta.

Venäläiset yhtiöt ovat globaalin mittakaavan lannoitetuottajia, joten niiden merkitys Itämeren alueen lannoitekuljetuksissa on suuri.

John Nurmisen Säätiöllä on aiempien hankkeidensa kautta pitkä kokemus Venäjällä toimimisesta ja hyvät kontaktit alan keskeisiin venäläisiin toimijoihin.