Viljelijä pohtii yhteiskannetta punamätäkorvauksista
Pielavetinen Tuomo Väätäinen miettii, olisiko viljelijöillä halukkuutta yhteiskanteeseen, jolla vaadittaisiin korvauksia punamädän saastuttamien mansikan taimien tuottajilta.
Väätäisen mielestä tuhoista pitää saada korvauksia. Suomen valtio niitä ei maksa, ja yksittäiselle viljelijälle korvausoikeudenkäynti Hollannissa tulee kalliiksi.
Punamätää löytyi Väätäisen mansikkapellolta viime kesänä. Hän oli uumoillut tartuntaa, ja näytteiden tulokset vahvistivat asian.
Näytteitä otettiin pelloilta neljässä erässä. Ensimmäiset tulokset tulivat kesken kiivaimman poimintasesongin.
”Se oli suurin piirtein, että homma on siinä”, Väätäinen muistelee tunnelmiaan, kun kirje viranomaisilta saapui. Myöhemmin tuli uusi kirjeitä, joiden sanoma oli lievempi: viljely voi jatkua.
Neuvonta on esittänyt muun muassa viljelykierron nopeuttamista ratkaisuksi punamädän aiheuttamiin ongelmiin.
Jos mansikoiden hinta ei nouse, kierron nopeuttaminen ei Väätäisen mukaan lyö leiville, koska taimikustannukset kallistuvat.
Punamätä tuli Suomeen hollantilaisen taimimateriaalin mukana. Hollantilaiset ovat kuitenkin väittäneet, että punamätää on ollut suomalaispellossa jo aikaisemmin.
Väätäinen toteaa, että hänen pelloistaan punamätä löytyi lohkolta, jolla ei koskaan aiemmin ole viljelty mansikkaa. Ensimmäiset taimet istutettiin keväällä 2011 peltoon, josta tauti löytyi.
Toinen hollantilaisten väite on, että punamätää esiintyy notkokohdissa. ”Meillä korkeimmalla mäellä on punamätä”, Väätäinen kuittaa.
Hän epäilee, että viime kesän tutkimuksissa nousi esiin ongelman jäävuoren huippu.
Monella tilalla on tautia, mutta sitä ei haluta myöntää. ”Meille on vielä arvoitus, pystyykö lohkoilla viljelemään järkevästi.”
SOILI RIEPULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
