Traktorin vaihtoväli 50 vuotta, puimurilla 500 hehtaaria vuodessa

Konekaupan hyytyminen Suomessa on poikkeuksellista. Naapurimaassa Ruotsissa kauppa käy kutakuinkin entiseen malliin. 

Peltoviljelyn kannattavuuden heikkeneminen on hiljentänyt maatilojen koneinvestointeja. Alkuvuonna on myyty maa­taloustraktoreita vain runsaan tuhannen koneen vuositahtia, kolmannes viime vuotta vähemmän. Puimurikaupassa jäädään toistamiseen runsaaseen sataan puimuriin.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi perjantaina tietoja alku­vuoden traktorimyynneistä. Tilaston mukaan neljän ensimmäisen kuukauden aikana rekisteriin meni 438 maataloustraktoria.

Luvut eivät vielä kerro paljon, mutta kun ne suhteutetaan maatalouteen ja maatilojen määrään, menekin pienuus alkaa valjeta. Näin vähillä uusilla koneilla ei pärjätä pitkään.

Edellinen investointilama koettiin EU-jäsenyyden edellä 25 vuotta sitten.

Vuonna 1993 myytiin 2 550 traktoria. Menekki toipui parissa vuodessa.

Emeritusprofessori Jukka Ahokas Helsingin yliopistosta on seurannut alan kehitystä aitiopaikalta. Hän laskee, että minimissään tarvittaisiin 200–300 uutta puimuria vuosittain. Silloin puitavaa olisi keskimäärin reilut 200 hehtaaria.

Kun puitava ala kasvaa, kuljetusmatkat pitenevät ja iso osa päivästä kuluu siirtoihin, Ahokas toteaa. Myös korjuuriskit kasvavat.

Ahokkaan mukaan ilmastokeskustelussa muistetaan, että sadot voivat kasvaa lämpenemisen seurauksena. Sitä ei mietitä, miten sato saadaan talteen. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan lisäävän sateita niin keväisin kuin syksyisin.

Jos syksyistä tulee viime vuoden kaltaisia, puintipäiviä on totuttua vähemmän ja sato kosteaa, mikä hidastaa korjuun etenemistä.

Ahokkaan mukaan konekannasta oltiin huolissaan 1990-luvulla ja asiaa tutkittiin jonkin verran. Sen jälkeen asia on unohtunut.

Jos traktorimyynti vakiintuu nykyiseen noin 1 000 kauppaan vuosittain, se merkitsee 50 000 maatilan maassa, että tilat vaihtavat traktoria 50 välein. Keskiverto tilalla olisi siten keskimäärin 25 vuotta vanha ykköstraktori ja 75 vuotta vanha kakkostraktori.

Vaikka tilaluku puolittuisi nykyisestä ja keskipeltoala harppaisi sataan hehtaariin, vaihtoväli olisi silti 25 vuotta.

Viljelytöistä selvitään toistaiseksi vanhan kaluston turvin. 2000-luvun alussa myytiin keskimäärin 4 000 traktoria vuodessa ja 2010-luvulle tultaessa 3 000 konetta. Vasta kolmena viime vuonna myynti on jäänyt alle 2 000 traktoriin.

Traktorikanta vanhenee kuitenkin nopeasti.

Traktoreiden koko on kasvanut nopeasti, ja keskimäärin tehoa on jo yli 190 hevosvoimaa.

Vähennystä on etenkin pienissä traktoreissa. Toden­näköisesti pienten traktoreiden tarve voidaan tyydyttää kalustolla, joka vapautuu maataloudesta luopuvilta tiloilta.

Sadonkorjuussa tilanne on huolestuttava.

Viime syksyn puinneille hankittiin 120 leikkuupuimuria. Se tarkoittaa, että jokaisella puimurilla pitää elinaikanaan korjata lähes 10 000 hehtaarin sato, jotta noin 1,1 miljoonan hehtaarin puintiurakasta selvitään.

Ala tarkoittaa, että nyt ostettavan puimurin pitää kestää 20 vuotta, jos vuosittainen korjuuala on 500 hehtaaria, ja yli 30 vuotta, jos puitavaa on 300 hehtaaria.

Kun keskiverto tilalle on vajaat 50 hehtaaria peltoa eivätkä kaikki oli puitavaa satoa, jo 300 hehtaarin vuosittain puintiala tarkoittaa, että jokaisella puimurilla korjataan noin 10 tilan ja 500 hehtaarin tavoitteella 15 tilan viljat.

Päivässä pitäisi korjata 20–30 hehtaaria, kymmenkunta lohkoa.

Konekaupan hyytyminen Suomessa on poikkeuksellista. Jo Ruotsissa kauppa käy kutakuinkin entiseen malliin ja EU:ssa menekki on kasvanut niin, että valmistajilla on ollut ongelmia osien saannissa ja uusien koneiden toimitusajat ovat pidentyneet.

Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 1 569 maatalous­traktoria ja Ruotsissa 3 095. Ruotsissa menekki on pysynyt ennallaan tänä vuonna, kun Suomessa myynti alenee.