Luonnollinen ilmanvaihto toimii hyvin pihatoissa
Luonnolliseen ilmanvaihtoon siirtyneet lypsykarjapihattojen omistajat kokevat eläinten terveyden parantuneen ja navettamelun pienentyneen, ilmenee VTT:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n selvityksestä.
Tutkimuksessa kartoitettiin noin 50:n pihaton omistajan kokemuksia luonnollisesta ilmanvaihdosta. Lähes kaikki vastanneet kokivat navettailman parantuneen edelliseen ilmanvaihtotekniikkaan verrattuna.
Tuloilman säätö tapahtui verholla 75 prosentissa ja liukuvalla kennoratkaisulla 25 prosentissa kohteista.
Verhoseinäpihatot ovat yleistyneet Suomessa 2 000-luvulla.
Ensimmäinen rakennettiin vuonna 2 004. Nykyisin verhoseinäpihattoja on yli 300.
Verhoseinäpihattojen painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköenergiaa juuri lainkaan. Käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä, jolloin poistuva lämmin ilma korvautuu automaattisesti uudella kylmemmällä ilmalla.
Tutkimuksen mukaan sisäilman laatu on verhoseinäpihatoissa parempi kuin vähimmäistaso edellyttää. Kesäoloissa on saavutettu jopa yli 20-kertaisia ilmanvaihtomääriä.
Ilman tehokas vaihtuvuus vähentää lehmien lämpöstressiä, sillä pihaton sisälämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi.
Kymmenesosalla tutkituista tiloista oli lisälaitteita viilennystä varten.
Talvikaudella verhoseinien ongelmana on pihattoilman sumuisuus.
Kostea sisäilma tiivistyy ja jäätyy verhojen sisäpinnoille, mutta sulaa nopeasti, kun ulkoilma lauhtuu.
Tiloilla esiintyi jonkin verran myös lantakäytävien jäätymistä, mutta lannanpoiston hankaloitumista ei koettu suureksi haitaksi.
Juomakupit pysyivät yleensä sulina eivätkä kylmimmät jaksot vaikuttaneet eläinten terveyteen tai maitotuotokseen.
Tiloista neljännes käytti lisälämmitystä.
Vajaatäyttö voi aiheuttaa lisälämmön tarvetta kylmällä säällä, sillä se heikentää luonnollisen ilmanvaihdon toimivuutta. Jos uusi pihatto valmistuu syksyllä, eläinpaikat kannattaa ilmanvaihdonkin vuoksi täyttää nopeasti.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
