Tuusniemen teillä ei juututa lumeen – traktoriurakoitsijoiden viisikko taklaa yllätykset

Lumenauraukset käynnistyivät Pohjois-Savossa marraskuun 1.päivä. Kuva: Ilpo Paananen

Pohjois-savolaisessa Tuusniemen kunnassa viiden traktoriurakoitsijan tekemä yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi pitää liikenneväylät ja piha-alueet liikennekunnossa runsaan lumentulon aikana.

”Yhteistyötä tehdään joko koneellisesti tai sitten miestyönä tilanteen mukaan”, urakoitsija Marko Miettinen sanoo.

Tuurausavun merkitys korostuu päällekkäin sattuvien kiireellisten töiden, sairastapauksien ja mahdollisten konerikkojen aikana.

”Haastavinta on yleensä märkänä satanut lumi, jota saattaa tulla 20–30 senttiä kerralla. Sen pois auraus on todella hankalaa.”

Marko Miettisellä monipuolinen kokemus erilaisista konetöistä sekä yhdistelmärekan kuljetuksista. Kuva: Ilpo Paananen

Työt alkavat runsaan lumentulon aikaan puolilta öin ja saattavat kestää jopa yli vuorokauden. Tavallisimmin työpäivän pituudet ovat 8–12 tuntia.

Aurausta ja lumen kasaamista hankaloittaa pihojen ja katujen ahtaus. Lunta joudutaan ajamaan talven mittaan pihoilta ja kaduilta pois. Miettinen tunnustautuu lumitöissä auran kannattajiin. Auralla ajo mahdollistaa suuremman ajonopeuden.

”Auralla saa lunta kasattua paremmin ja minulla on käytössä lumistoppari, joka estää risteysalueiden tukkeutumisen. Lingon hyviä puolia on se, että se heittää lumen pidemmälle”, urakoitsija vertaa.

Miettinen hoitaa Tuusniemen kunnan katujen ja kevyenliikenteenväylien aurauksia ja hiekoituksia sekä hiekanpoistoa Pasi Komulaisen aliurakoitsijana. Lisäksi hänellä on asiakkaina taloyhtiöitä, metsäyhtiöitä ja muita yksityisasiakkaita. Ensimmäinen hälytys metsäautotien ja kääntöpaikan auraukseen tuli jo heti marraskuun alussa.

”Olin Kuopiossa vielä kaivurihommissa, kun hälytys auraukseen tuli Heinäveden suuntaan ja sen jälkeen on vielä liikenneväylien aurauksia tässä taajaman alueella.”

Miettinen vaihtoi palkkatyön traktoritöiden urakointiin reilu vuosi sitten Komulaisen halutessa vähentää omaa työtaakkaansa. Yrittäjyyden aloitus ei mennyt suunnitelmien mukaan, sillä ensimmäisestä käytetystä traktorista levisi vaihteisto heti alkuunsa.

”Keväällä hankin tilalle käytettynä järeämmän traktorin, ja tähän olen tyytyväinen”, Miettinen sanoo.

Maansiirtokärry, maatalousperävaunu, traktorin maakauha ja käytetty perälevy ovat olleet muita investointikohteita. Kesän traktoritöihin kuului risujen ajoa, maa-ainesten kuljetuksia sekä tienvarsien niittoa ja teiden lanauksia.

Kesällä Miettinen aloitti myös maanrakennustyöt leasingillä hankitulla pyöräalustaisella 15 tonnin New Holland 3.6 kaivinkoneella. Pihojen salaojatöiden, rakennusten pohjatöiden lisäksi toimenkuvaan kuuluu teiden kunnostuksia ja rumpujen vaihtoja. Syksyllä töitä oli Kuopion alueella sähköverkon maakaapeleiden kaivutöissä sekä muissa verkon huoltotöissä.

”Kaivinkonetöiden ansiosta töitä riittää koko vuodeksi. Maanrakennustöiden osuus tulee kasvamaan ensi vuonna, koska pääsen töihin jo heti keväästä alkaen.”

Urakoinnin laajentaminen edellyttää töiden huolellista suunnittelua. Maanrakennustyöt alkavat roudan sulamisen jälkeen samoihin aikoihin teiden kesäajan kunnossapitotöiden kanssa.

”Aina ei päällekkäisyyksiltä voi välttyä. Mutta nekin on saatu hoidettua pienin muutoksin.”

Marko Miettinen on mieltynyt käyttämään lumitöissä alueauraa. Kuva: Ilpo Paananen

Miettinen on kokenut yrittäjänä työllistymisen palkkatyötä helpommaksi, sillä työnantajien kynnys talon kirjoille palkkaamiseen on korkea.

Aliurakoinnin taksoissa hän ei ole havainnut eroja hänen omalla toiminta-alueellaan, mutta myöntää kuulleensa muualta puheita aliurakoitsijoille maksettavista huonommista taksoista.

”Taksakehitys laahaa yleisesti hieman jäljessä eikä hintoja pysty nostamaan samassa tahdissa kustannusnousun kanssa.”

Toimettomaksi Miettinen ei jäänyt kaivuritöiden päättymisen jälkeen vaan tarttui tutun metsäkoneurakoitsijan ajokoneen puikkoihin lisälumentuloa odottamaan.