Turvasytytin estää valaisinpalon

Pertti Kuisma asentaa 
turvasytyttimen loiste­putki­valaisimeen. 

Maatalousyrittäjä Pertti Kuisma vaihtaa turvasytyttimen loisteputkeen. Sillä hän vähentää valaisinpalon riskiä maatilansa konehallissa.

Monet loisteputket kiertävät konehallin seiniä ja valaisevat tehokkaasti. Ne alkavat vilkkua, jos valaisin tai kuristin menee epäkuntoon. Valaisin vilkuttaa tulipalon vaaraa.

Turvasytytin katkaisee virran loisteputkesta. Vilkkuminen loppuu, kun sen punainen nuppi pomppaa ylös. Jatkuva vilkkuminen raunioittaa valaisimen pohjaa.

”Ei ole järkeä antaa valaisimen vilkkua”, edustaja Marianne Markula Lähi-Tapiolan alueyhtiöstä Satakunnasta varoittaa.

Tavallinen sytytin yrittää toistuvasti sytyttää valaisinta, jolloin se voi kuumeta jopa 200 asteeseen ja ylikin. Turvasytyttimen erottaa punaisesta nupista.

Sähköliikkeessä turvasytytin maksaa viisi euroa kappale. Sen voi saada puoleenkin hintaan. Turvasytytintä voi käyttää monta kertaa.

Riskipäällikkö Juhani Savolainen Lähi-Tapiolasta suosittaa turvasytytintä. Sillä voidaan estää valaisinpaloja, joita syttyy maatiloilla vuosittain parikymmentä. Läheltä piti -tilanteita tapahtuu moninkertaisesti.

Myös Ruotsissa valaisin­palot ovat lisääntyneet nopeasti. Vuonna 2004 niitä tilastoitiin 60, mutta viisi vuotta myöhemmin jo 120. Vain kolme turvasytyttimellä varustettua valaisinta paloi.

Muovisten valaisimien laatu on Savolaisen mukaan heikentynyt 2000-luvulla. Niitä tehdään toimistoihin, mutta eläinsuojien kosteutta ne kestävät huonosti. Pöly lisää tulipalon vaaraa.

”Hyvän valaisimen hinta alkaa 70–100 eurosta”, Savolainen toteaa.

Lähi-Tapiola jakoi viime vuonna asiakkailleen 100 000 turva­sytytintä. Tänä vuonna se aikoo kouluttaa alkusammutuksen taitoja 100 000 suomalaiselle. Se on suurin alkusammutuskoulutus Euroopassa.

Alkusammuttimilla tukahdutettiin selvityksen mukaan vain joka kolmas tulipalo. 88 prosentissa onnistuttiin hyvin.

Palomestari Jussi Jalonen Satakunnan pelastuslaitokselta suosittaa tehokasta alkusammutusta, sillä maaseudulla palokunnan saapuminen kestää.

”Palovahingot moninkertaistuvat nopeasti”, hän huomauttaa.

Kuisman sikalassa vanha osa on rakennettu jykevistä kivistä 1800-luvun lopun malliin. Sitä jatkettiin sittemmin lisäsiivellä ja lämpölaitoksella. Kaikki ovet yleensä lukitaan.

Sikala varustetaan palovaroitinjärjestelmällä. Alkusammuttimia on rakennuksissa monia. Pihan öljysäiliöihin Kuisma aikoo asentaa turvakaukalot vuotojen varalta.