Norjan maatalous on säänneltyä – omavaraisuusaste on näin alhainen, maa haluaa silti säilyttää oman maatalouden

Norjassa on vähemmän maatalousmaata ja metsää kuin Suomessa. Kuva: Jussi Knaapi

Norjassa ruuan omavaraisuus on vain reilut 50 prosenttia, joten maa on riippuvainen tuontiruuasta. Silti Norja haluaa säilyttää oman maatalouden.

Tähän se pyrkii rajasuojan, lainsäädännön, hintaneuvottelujen ja markkinoiden sääntelyn avulla. Maidolle on alueelliset kiintiöt ja sianlihalle, maidolle, munille, hedelmille ja vihanneksille on tavoitehinnat.

Norja ei kuulu EU:hun, mutta se on maailmankauppajärjestö WTO:n jäsen, sillä on vapaakauppasopimuksia 40 maan kanssa ja se kuuluu EFTAan.

Maatalousmaata Norjassa on vain 2,7 prosenttia pinta-alasta ja metsää 27,8 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut ovat 7,5 prosenttia ja 72,9 prosenttia. Norjan kasvukausi on 106—159 vuorokautta, kun se Suomessa on 105—185 vuorokautta.

Eniten Norjan pelloilla viljellään eläinten rehuja, 68 prosenttia pinta-alasta, ja toiseksi eniten viljaa, 30 prosenttia. Vihannesten osuus on vain 0,7 prosenttia, perunan 1,2 ja hedelmien ja marjojen 0,2 prosenttia kumpiakin.