Suomalainen syö tänä vuonna ennätysmäärän kanamunia – 12 kilon rajapyykin ylitys ei johdu pelkästään koronasta
Munien kulutus Suomessa kasvoi jo ennen koronarajoitteita, ja kasvun odotetaan jatkuvan.
Suomalaisissa kananmunissa ei ole salmonellaa. Siksi niitä voi turvallisin mielin syödä myös raakana. Kuva: Sanne KatainenKananmunien kulutus saattaa tänä vuonna kohota ennätyslukemiin. Tällä hetkellä munia kulutetaan Kantar TNS Agrin ennusteen mukaan 12,2 kilon vuosivauhtia henkilöä kohden (MT 17.8.). Toteutuessaan ennuste ylittäisi tähän mennessä Suomessa toteutuneet vuosikulutukset.
"Uskon, että tänä vuonna ylitetään vuoden 2017 kulutus, joka oli 12,1 kiloa suomalaista kohden ja tähän mennessä korkein vuosikulutus", Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina sanoo.
Potentiaalia kasvuun on siitäkin ylöspäin, sillä eurooppalaisittain suomalaisten kulutus on vielä pientä. Esimerkiksi ruotsalaiset söivät viime vuonna 235 munaa henkilöä kohden ja tanskalaiset lähes 250 munaa. Suomalaisten vuosikulutus oli kappalemäärässä mitattuna 202 munaa vuodessa.
"Olisihan tuo Ruotsin taso hienoa saavuttaa", Hamina sanoo.
Siihen tarvittaisiin muutoksia ruokailutottumuksiin. "Suomessa ei vielä juuri tarjota esimerkiksi munakkaita lounaspaikoissa, kuten joissakin Euroopan maissa."
Kulutuksen kasvu vuoden alkupuoliskolla ei Haminan mukaan johdu pelkästään koronasta.
"Kaikkea olisi helppo selittää sillä, mutta näimme jo vuoden vaihteessa, että kulutus oli suurempaa kuin ennen."
Uhkia kulutuksen kasvun taittumiselle voisivat Haminan arvion mukaan olla lähinnä tuotannon omavaraisuusasteen lasku tai turvallisuuden heikkeneminen.
Ala seuraa markkinoiden kehitystä tiukasti, jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan kotimaisella tuotannolla.
"Kananmunantuotannolle on heitetty isoja haasteita, mutta uskon, että siirtymä virikehäkkituotannosta vapaan kanan munien tuotantoon pystytään alalla hoitamaan", Hamina toteaa.
Hän muistuttaa, että munien turvallisuus ja tuotantoeläinten terveys ovat kulutuksen kasvun ja koko alan tärkeä perusta, joista pidetään jatkuvasti huolta.
"Meillä on kuluttajien luottamus kotimaisen tuotannon vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen, ja tuottajilla korkea motivaatio pitää niistä kiinni", Hamina listaa suomalaisen kananmunantuotannon vahvuuksia.
Toisin kuin muissa maissa, suomalaisissa kananmunissa ei ole salmonellaa. Siksi niitä voi turvallisin mielin syödä myös raakana.
Kaikki kaupassa myytävät kuorimunat ovat kotimaisia. Sen sijaan munavalmisteita, kuten munamassa ja munajauhetta sekä niitä sisältäviä tuotteita tuodaan myös ulkomailta.
Vegaanitrendi ei Haminan mielestä juuri munien suosiota uhkaa, sillä se on edelleen pientä.
"Yritelmiä korvata muna kasvisversiolla on ollut monia, mutta ravitsemuksellisesti korvikkeet eivät pärjää. Kananmuna on luonnollisesti niin mahtava paketti."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
