Pellonpiennarpsykologeille on tarvetta – soita kaverille tai mene kylään

Sanna Saarisen taideteos nimeltä Hymy. Arkistokuva.  Kuva: Carolina Husu

Maatalous|Hyvinvointi

11.6.202522:00

Kolumni

Anne Anttila

Milloin sinä soitit viimeksi naapurille, kaverille tai iäkkäälle sukulaisellesi ja kyselit kuulumisia?

Yksi pieni lause, kuinka sinä voit, voi olla meille monelle sen hetken tärkein kysymys. Jopa päivän pelastus tai ainakin toivoa antava.

Jaksamisesta ei puhuta turhaan. Tämän olen huomannut myös omassa työssäni.

Lähes poikkeuksetta keskustelu ihmisten kanssa kääntyy jaksamiseen ja sitä kautta arjen ja työn kuormittavuuteen.

Elämä tässä hetkessä ei ole helppoa. Kadehdittavaa ei ole myöskään maatiloilla, jossa jaksamista kuormittavat entisestään myös erilaiset velvoitteet. Rohkenenpa sanoa, että yöunet jäävät hyvin ohueksi, kun navetassa kiertää pöpö, tuotosluvut kyykkäävät ja laskupino kasvaa.

Maatiloilla "välitetään viljelijästä", mutta ammattilaistenkaan apu ei aina yllä tai ehdi jokaiseen hätään. Tällöin tarvitaan kaverin tai viljelijäkollegan tukea.

Itse kutsun tätä pellonpiennarpsykologiaksi.

Mieleeni nousee lukuisia tapauksia, joissa soitto kaverille on aukaissut pahimmat mielen solmut.

Esimerkeistä pysäyttävimpiin lukeutuu kuitenkin tapaus, jossa keskisuuren maatilan isäntä oli pyöritellyt mielessään jopa lopullista päätepysäkkiä.

Taustalla oli niin talousvaikeuksia kuin terveydellisiäkin huolia.

Auttava käsi ja kuunteleva korva ojentui kuitenkin yllättävältä taholta. Eräänä päivänä soi puhelin ja luurin toisessa päässä höpötteli vanha armeijakaveri. Tunti linjoilla ja kutsu kahvikupposen äärelle laukaisi pahimmat padot ja arkeen alkoi hiipiä paljon kaivattua valon kajoa.

Aina ei ajatusten keventäjän tarvitse olla tuttu. Joskus pelkkä tuntemattoman hymy sekä pari kaunista ajatusta keventävät mielen kuormaa ja elämä tuntuu ainakin hetkellisesti kauniimmalta.

Kanssakulkijoista välittäminen ei saa kiireenkään keskellä unohtua, sillä jokainen meistä tarvitsee elämänsä jossakin vaiheessa "tsemppaajaa". Kulisseista huolimatta.

Kysymys "kuinka sinä voit?" ei maksa mitään, mutta palkitsee kuitenkin monin eri tavoin.

Kun annat, niin saat, sillä hyvät teot palaavat aina moninkertaisina takaisin.

Kirjoittaja on maatalon tyttö ja media-alan moniottelija.

Lisätty kuvatekstiin 12.6.2025 kello 13.26 taiteilijan nimi.