Kasvukausi laahaa kaksi viikkoa jäljessä Suonenjoen mansikkapelloilla

Juha Nenonen on pyörittänyt mansikkatilaa Suonenjoella vuodesta 1990. Kolmessa vuosikymmenessä poimintajakso on pidentynyt kuukaudesta kolmeen kuukauteen varhaisten ja myöhäisten mansikkalajikkeiden myötä, Nenonen kertoo. Taustalla pitkäaikainen kausityöntekijä Anton Kanajev Petroskoista. Kuva: Petri Blomqvist

Kasvukausi jumittaa noin kaksi viikkoa tavanomaista jäljessä Suomen mansikantuotannon ydinalueella Suonenjoella Pohjois-Savossa.

"Kevät oli lumeton ja pellot olivat paljaana. Kun tuli pakkasia, niin savimailla routa nosteli taimia aika paljon ylös", Nenosen mansikkatilaa pyörittävä Juha Nenonen kertoo.

"Kun ei ollut lumipeitettä, niin taimia myös kuoli huomattavasti enemmän kuin keskimääräisinä talvina. Lajikekohtaisia eroja on myös jonkin verran. Jotkin mansikkalajikkeet eivät kestäneet tätä talvea."

Pahiten hyinen talvi ja kolea kevät rokottivat Nenosen mansikkatilan päälajiketta rumbaa.

"Kaiken kaikkiaan hyvin haastavat lähtökohdat ovat olleet tälle kasvukaudelle", Nenonen toteaa.

Viime viikolla säät lämpenivät myös Suonenjoen Tyyrinmäellä, jossa Nenonen viljelee mansikkaa 12 peltohehtaarillaan.

"Lämmin sää herätti kasvit kasvamaan ja pelloilla oli shortsikelit, mikä auttoi kyllä asiaa. Lämpösummalla mitattuna tilanne vastaa kuitenkin vasta tyypillistä toukokuun puoliväliä", Nenonen vertaa.

Tilan mansikkapelloilla työskentelee tällä hetkellä kuusi kausityöntekijää.

Kun marjanpoiminta käynnistyy keskikesän jälkeen, kasvaa kausityövoiman tarve kymmenkertaiseksi.

"Meillä mansikankeruu painottuu tänä vuonna vähän nyt myöhempään. Heinäkuulle varmaan saadaan nyt riittävästi ulkomaisia poimijoita, jos koronatilanne pysyy hallinnassa", Nenonen pohtii.

Mansikanpoimijoista suurin osa saapuu Ukrainasta ja loput Venäjältä.

"Myös kotimaisia poimijoita on tällä tietoa tulossa töihin."

Mansikkatilan emäntä Alexandra Bogolyubova löytää myöhäisestä kasvukaudesta myös myönteistä.

"Jos positiivisesti ajatellaan, niin antaahan se vähän aikaa suunnitella asioita ja hakea työntekijöitä, kun koronavirus on sotkenut pahasti kausityövoiman saatavuutta."

Toisaalta syksylle painottuva poiminta voi aiheuttaa omia haasteitaan.

"Esimerkiksi opiskelijathan palaavat syksyllä koulun penkille, kun poimintakausi on vielä täysin kesken. Syksyisin pelloilla riittää tekemistä myös kitkennässä ja muovien pelloilta korjaamisessa", Nenonen pohtii.

Lue myös:

Kotimaisia kesäherkkuja saadaan juhannuspöytiin – varhaisperunan nostot alkaneet, mansikoita poimitaan kasvihuoneissa ja harsojen suojista