Integroitu kasvinsuojelu onnistuu myös viljatilalla
Kasvinsuojeluaineet pitää säilyttää täydentävien ehtojen vaatimusten mukaisessa varastossa. Biologinen torjunta on viljatilalla hankalaa, kertoo viljelijä Veli-Pekka Aila. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoJOKIOINEN (MT)
Integroitu kasvinsuojelu (IP) vaatii viljelijältä huolellista ennakkosuunnittelua, säännöllistä havaintojen tekoa kasvukauden aikana sekä kaiken kasvinsuojeluun liittyvän tarkkaa kirjaamista muistiin. Seuraavan vuoden kasvinsuojelun suunnittelu alkaa talvella sillä, että käydään läpi edellisen kesän muistiinpanot.
Suunnittelussa on hyvä ottaa pohjaksi toimiva viljelykierto. Se vähentää tautipainetta ja antaa mahdollisuuden vaihdella lohkolla eri tehoaineita sisältäviä kasvinsuojeluaineita.
Näin tiivistää kolmen vuoden kokemuksensa integroidusta kasvinsuojelusta viljelijä Veli-Pekka Aila Seinäjoen Ylistarosta.
Aila oli yksi kolmesta eteläpohjalaisviljelijästä, jotka olivat mukana Maa- ja elintarviketalouden Pesticide Life -hankkeessa. Yhteensä hankkeessa oli mukana yhdeksän tilaa.
Hankkeen tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla viljelijät voivat käytännössä vähentää kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskejä pohjoisissa oloissa.
Tieto on tarpeen, sillä IP tulee pakolliseksi tavanomaisessa kasvintuotannossa vuonna 2014. Ensi vuonna kaikkien viljelijöiden pitää esimerkiksi perustaa kasvinsuojelutoimenpiteet todelliseen, havaittuun tarpeeseen, ei kalenteriin.
Aila kannustaa viljelijöitä satsaamaan torjuntakalustoon. Siinä on monilla tiloilla hänen mukaansa parantamisen varaa.
”Esimerkiksi suuttimissa riittää nykyään valikoimaa. Niihin kannattaa perehtyä.”
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan integroidussa kasvinsuojelussa pyritään yhdistelemään kaikkia mahdollisia ja sopivia torjuntamenetelmiä.
Näin ollen keinovalikoimaan kuuluvat yhtenä tapauskohtaisesti harkittavana vaihtoehtona myös biologiset torjuntamenetelmät.
Biologinen torjunta on kuitenkin Ailan kokemusten mukaan viljatilalla ”hankalaa tai itse asiassa miltei mahdotonta”.
Sen sijaan hukkakauran torjunnasta tuttua torjuntamallia hän pitää moniin kasvintuhoojiin sopivana.
”Yksittäiset yksilöt nypitään ja pesäkkeet torjutaan kemiallisesti.”
Oma lukunsa pakolliseksi tulevassa integroidussa kasvinsuojelussa on valvonta. Ailan mukaan monet viljelijät ovat huolissaan siitä, millaisia vaatimuksia valvonnat tuovat tiloille.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Marianne Pakola lohduttaa viljelijöitä, että valvontojen suunnittelu aiheuttaa päänvaivaa myös viranomaisille.
”Viranomaiset eivät halua kuormittaa tiloja täysin uusilla valvonnoilla. Parhaassa tapauksessa voitaisiin hyödyntää tiloilla jo olemassa olevia viljelymuistiinpanoja.”
Pakolan mukaan IP:ssä on runsaasti sellaisia vaatimuksia, jotka eivät ole mitattavissa. Näin ollen niitä on myös vaikea valvoa.
Hän toivookin viljelijöiltä vinkkejä siitä, miten valvontoja kannattaisi toteuttaa.
”Kasvukauden aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta, eiköhän se niin ole paras”, Aila tiivistää hetken mietittyään.
Pakola pitää sitä hyvänä vaihtoehtona.
JUHANI REKU
MTT järjesti Pesticide Life
-hankkeen loppuseminaarin
13. marraskuuta Jokioisilla.
Sen aiheena oli integroitu kasvinsuojelu kasvinviljelyssä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
