Osa perunasadosta hukkui
Perunasato jää noin 60 miljoonaa kiloa viime vuotta pienemmäksi. Syynä ovat viljelypinta-alan pieneneminen ja tulvat.
Halpa tuottajahinta ei ole kannustanut viljelemään perunaa, joten viljelyala väheni noin 10 prosenttia tavanomaisesta.
Kesän rankat sateet aiheuttivat tulvia ja vesivahinkoja perunan päätuotantoalueilla pitkin rannikkoa ja rannikon jokivarsia. Arvioiden mukaan noin 500 hehtaaria eli 5–10 prosenttia istutetusta pinta-alasta on tuhoutunut tai vaarassa tuhoutua märkyyden takia.
Märkyys ja viljelypinta-alan pieneneminen aiheuttavat sen, että joitain suosittujakin lajikkeita ei ole markkinoilla tavanomaiseen tapaan.
Uudet lajikkeet myös korvaavat perinteisiä. Esimerkiksi Melodyä, Timoa, Van Goghia ja Fontanaa on tarjolla entistä vähemmän, myyntijohtaja Antti Kuusisto Luonnosta Oy:stä kertoo.
Varsinaiseen perunapulaan ainakaan kuluttajamarkkinoilla Kuusisto ei vielä usko.
”Talven perunamarkkinat ovat kysyntävoittoiset.”
Sen sijaan perunaa käyttävä teollisuus saattaa ainakin ajoittain kärsiä siitä, että raaka-ainetta on niukasti.
Lopullisesti tilanteen ratkaisee, miten nostot onnistuvat. Sateet eivät saisi keskeyttää sadonkorjuuta, jotta laatu ei kärsi. Myös varastoinnissa pitää onnistua, Kuusisto sanoo.
Nuoria tuottajia pitäisi saada houkuteltua viljelemään perunaa. Ainoa kannustin on kunnollinen tuottajahinta, Kuusisto muistuttaa.
Kilpailu kaupan kanssa on ajanut tuottajat ahtaalle, jatkaa tuotantopäällikkö Mika Paassilta Kantaperuna Oy:stä. Erityisesti pienillä yksittäisillä perunatiloilla ei juuri ole neuvotteluvoimaa.
Kuusiston mukaan tilannetta ei pidä päästää samaan kuin Ruotsissa. Siellä kotimaassa viljellyt perunat eivät riitä tyydyttämään kysyntää, vaan vajetta paikataan tuonnilla.
MAIJA ALA-SIURUA
Talven perunamarkkinat ovat
kysyntävoittoiset.«
antti kuusisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
