Sucros etsii edelleen uusia sokerijuurikkaan tuottajia
Juha Marttila (vas.), Jari Helminen ja Juri Jolkkonen pohtivat perjantaina sokerijuurikkaan näkymiä Helmisen juurikaslohkolla Säkylän tehtaan kupeessa. Juha Sinisalo Kuva: Viestilehtien arkistoSÄKYLÄ (MT)
”Vielä on kiintiötä vapaana ja mukaan mahtuu”, Sucroksen tuore toimitusjohtaja Juri Jolkkonen kertoi perjantaina vieraillessaan Jari Helmisen tilalla.
Jolkkonen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiersivät Säkylän tehtaan sopimustiloilla kuulostelemassa tuottajien tuntoja.
Sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuus on pitkään ollut alamaissa, mutta kahden hinnankorotuksen jälkeen sen uskotaan taas houkuttelevan viljelijöitä.
”Viime vuonna hinta nousi 25 ja tänä vuonna 16 prosenttia”, Jolkkonen kertoo.
Marttila arvioi, että kannustimet ovat nyt kohdallaan. ”Sokerijuurikas on kilpailukykyinen vaihtoehto osaavalle ja työtä pelkäämättömälle tuottajalle.”
Helminen huomauttaa, että korotukset tulivat viime tingassa. Ilman niitä tuotanto olisi väistämättä hiipunut.
Helmisen tilalla on viljelty sokerijuurikasta siitä lähtien, kun hänen isoisänsä myi maata kunnalle sokeritehtaan paikkaa varten. Viime vuonna tehtaalla oli kuudeskymmenes käyntikausi.
Aluksi juurikkaalla oli muutama kymmenen aaria, ja kaikki tehtiin käsin. Enimmillään tilan juurikasala kävi 30 hehtaarissa.
Jari ja Tarja Helmisellä on omaa peltoa vajaa 30 hehtaaria ja noin 10 hehtaaria vuokramaita.
Juurikkaan kannattavuus lähti laskuun vuonna 1990, Helminen muistelee. Tuotantokustannukset nousivat jatkuvasti, mutta tuotteen hinta ei.
”Alaa piti lisätä joka vuosi, että sai tulon pysymään samana.”
Lopulta pää tuli vetävän käteen. Ankeroisongelma äityi pahaksi ja kasvinvuorotusta oli tehostettava.
Kuten monella muullakin tilalla, heikkenevä kannattavuus ei antanut mahdollisuutta investoida koneisiin. Iso osa Suomen juurikaskalustosta alkaa olla loppuun käytettyä.
Nyt tiloilla on lisäksi takana kaksi erittäin märkää, hankalaa korjuukautta.
Takavuosien ongelmista huolimatta sekä Marttila että Jolkkonen arvioivat, että sokerijuurikasalalla on uuden alun tuntu ja tekemisen meininki.
”Vanhojen” viljelijöiden toivotaan nyt innostuvan juurikkaasta uudelleen, ja uusiakin halutaan mukaan.
Helminen muistuttaa, että lajikkeet ja viljelytekniikka ovat viime vuosina kehittyneet paljon. Itse hän on yltänyt jopa yli 60 tonnin keskisatoon.
”Ja kannattaa muistaa, ettei sokerijuurikas ole ollenkaan huono kasvi kasvinvuorotukseen.”
Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, ettei vankasti työllistävää sokeriketjua saa päästää Suomesta kuihtumaan.
”Irlannissa oma sokerintuotanto loppui ja sokerin hinta nousi järjettömiin lukemiin”, Helminen muistuttaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
