Gps-lana tasaa pellot matemaattisella tarkkuudella
Järeä, 24 500-kiloinen ja 550 hevosvoiman voimalla jylläävä kumitelatraktori liikuttelee kevyesti raskasta peltolanaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoTYRNÄVÄ (MT)
Koneyrittäjänä työskentelevä Jari Keränen tasaa peltolohkoja kumitelatraktorilla, jonka perään on kiinnitetty kookas peltolana. Kokonaisuus on kytketty gps-mittauslaitteeseen.
Peltojen tasauksella painaumakohtia saadaan tasoitettua, jolloin vesi saadaan virtaamaan pois peltojen painaumista. Perunanviljelijänä itse aiemmin 12 vuotta työskennellyt Keränen kehuu gps-lanauksen kätevyyttä ja käytännöllisyyttä.
”Tässä systeemissä on huomattavia vahvuuksia. Gps-mittalaite maalaa korkokartan, jonka perusteella painaumakohdat paikallistetaan. Pääte osaa itse tehdä lanaussuunnitelman sen perusteella, mihin pelto luontaisesti laskee. Tältä pohjalta laaditaan laskusuunnitelmat”, Keränen esittelee.
Gps:llä tehtävä peltolanaus on vielä Suomessa harvinaista.
”Tiedän itseni lisäksi vain yhden eteläsuomalaisen yrittäjän, joka käyttää samaa systeemiä. Mutta tämä tulee varmasti yleistymään Suomessakin.”
Peltolanoja on Suomessa varusteltu pitkään laserilla, joka toimii tukiasemien kautta.
”Henkilökohtaisesti koin tukiasemien pystytyksen aika isotöiseksi hommaksi. Lähetinten suuntaamiseen ja pystyttämiseen kuluu aikaa. Gps löytää tarkkuussignaalin automaattisesti”, Keränen vertaa.
”Kyllähän se nopeuttaa työn aloittamista laserlaitteeseen verrattuna.”
Perunapuolella sadot romahtivat viime syksynä märkyyden vuoksi. Keränen rohkaisee peruna-alan yrittäjiä kokeilemaan uutta teknologiaa työnsä tukena.
”Laajempia painanteita pelloilla on melko mahdotonta erottaa paljaalla silmällä. Tekniikan avulla voi huomattavasti paikata vahinkoja. ”
”Toki jos ojituksessa on jotain vialla, ei kehittynytkään tekniikka auta, mutta jos salaojitus on kunnossa, pitäisi tämän gps-tekniikan toimia käytännössä aina.”
Manuaaliseen lanaukseen Keränen ei enää aio enää palata.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
