Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta siirtymässä viljelijöiden vastuulle
Maa- ja metsätalousministeriö esittää kasvinterveyslakiin muutoksia, jotka toteutuessaan rajaisivat kasvintuhoojien torjunnasta maksettavien korvausten määrää selvästi aiemmasta.
Nykyisellään valtio korvaa kasvinterveyslain mukaisesti kustannukset ja vahingot, joita viljelijälle aiheutuu Suomessa ennen esiintymättömän kasvintuhoojan hävittämisestä.
Ensi vuonna korvauksiin käytettävissä oleva rahamäärä on laskemassa reilusti alle puoleen aiemmasta, toteaa yksikön päällikkö, maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kuluneiden kymmenen vuoden aikana valtio on maksanut kasvinterveyskorvauksia 1–2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Korvauksia on maksettu 18 erilaisen vaarallisen kasvintuhoojan hävittämisestä.
”Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät samoin kuin niiden torjunnasta maksettavien korvausten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Suunta oletettavasti jatkuu samansuuntaisena tulevaisuudessakin. Koska budjetissa varattu rahamäärä ei riitä korvausten maksamiseen, lakia on muutettava”, Heinonen myöntää.
Lakimuutos on paraikaa lausuntokierroksella, joka päättyy tämän viikon perjantaina.
Raha ei Heinosen mukaan ole ainoa syy lakimuutokseen.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tekemän selvityksen mukaan kasvinterveyslaki ei nykymuodossaan kannusta kasvimateriaalia ulkomailta tuovia yrittäjiä satsaamaan riskienhallintaan.
”Maahantuoja voi laskea sen varaan, että valtio korvaa maahantuotujen kasvien mukana tulleista kasvintuhoojista aiheutuvat vahingot ja tulonmenetykset.”
Samalla vakuutusyhtiöiltä on puuttunut kannustin luoda markkinoille vakuutuksia kasvintuhoojien aiheuttamien tuhojen varalle.
Esimerkiksi Hollannissa kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuvat tulot katetaan jo nyt valtaosin vakuutusyhtiöiden maksamilla korvauksilla. Samoin on Heinosen mukaan laita myös useimmissa muissakin suurissa puutarhatalousmaissa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
