Hätätapauksessa sijaisapua voi hakea suullisesti
Sijaisapua tarvitseva voi hakea sitä tekstiviestillä, hätätilantessa myös suullinen hakemus voidaan hyväksyä.
Viljelijän pitää ensisijaisesti itse hakea sijaisapua, mutta kriisitilanteiden varalta häntä suositellaan valtuuttamaan joku muu tekemään se. Kuva: Kimmo HaimiUusi lomituspalvelulaki edellyttää, että sijaisapua haetaan kirjallisesti. Normaalitilanteessa apua pitää hakea ennen sen tarvetta.
”Suullinen valtuutus riittää hätätilanteessa, mikäli paikallisyksikkö pitää sitä luotettavana”, yksikön päällikkö Päivi Wallin sanoo.
Mela kannustaa paikallisyksiköitä ottamaan käyttöön tekstiviestiin perustuvan hakumenettelyn. Sen pitää täyttää sähköisen asioinnin vaatimukset. Kaikilla tällaista systeemiä ei ole.
”Viestin pitää olla tallennettavissa. Sen säilyminen muuttumattomana pitää voida osoittaa.”
Kännykkään lähetetty hakemus kelpaa, jos paikallisyksikkö pystyy tallettamaan ja arkistoimaan sen järjestelmäänsä. Hakemus tekstiviestinä sähköpostiin hyväksytään.
”Tekstiviestissä pitää ilmoittaa hakijan nimi, syntymäaika, sijaisavun syy ja alkamisaika.”
Viljelijän pitää ensisijaisesti itse hakea sijaisapua, mutta kriisitilanteiden varalta häntä suositellaan valtuuttamaan joku muu tekemään se.
Haapajärveläinen maatalousyrittäjä Harri Finnilä vaatii, että kuka tahansa henkilö voi hälyttää sijaisapua loukkaantuneen tai sairastuneen viljelijän eläimiä hoitamaan.
”Mihin tässä valtakirjoja tarvitaan, kyseessähän on viljelijän oikeusturvakysymys.”
Finnilän mielestä Mela rinnastaa virheellisesti viljelijöiden lomituspalvelut Kelan taloudellisiin etuuksiin. Niissä edellytetään valtakirjoja.
”Viljelijöillä on lain oikeutus sijaisapuun”, Finnilä huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
