Yksi riistavahinkojen korvauskysymyksissä jatkuvasti metsänomistajia hiertävä asia on laissa säädetty vahinkojen 170 euron korvauskynnys. Kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että asiaan törmää useimmilla vahinkokohteilla.
"Jos kaikki riistaeläinten aiheuttamat vahingot maa- ja metsätaloudelle ovat suuremmat kuin 170 euroa, vahinkokynnys ylittyy ja vahingot korvataan korvauksen hakijalle. Jos vahingot jäävät vahinkokynnyksen alle, peritään hakijalta joka tapauksessa 150 euron arviointikustannukset", Kuoppala selventää.
"Etenkin pienemmissä vahingoissa tätä arviointimaksua pelätään."
Kuoppala myöntää, ettei kokenut metsäammattilainenkaan osaa suoraan sanoa taimikon reunalla, ylittyykö kynnys. Yleensä arviointi aloitetaan pahiten syödystä kohtaa ja metsänomistaja päättää, jatketaanko arviota.
Jos taimikko on ylitiheä ja vahingoissa jäädään ohjetiheyden alle, alkaa korvausta yleensä tulla. Nyrkkisääntönä Kuoppalaa pitää, että kolmannes on syöty. Oma työnsä on kuitenkin löytää ohjetiheys ja ne taimet, jotka olisi jätetty taimikonhoidossa.
Tätä ongelmaa helpottamaan Tapio laatikin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana hirvivahinkolaskurin. Laskuri on kaikkien vapaasti ladattavissa ja se toimii parhaiten chrome-selaimella. Puhelimeen se on saatavissa vain android-sovelluksena.
"Hirvivahinkolaskurin pohjana ovat samat laskentataulukot kuin metsäammattilaisillakin on käytössä. Näin metsänomistajat voivat arvioida laskurin avulla, ylittyykö hirvivahinkojen korvauskynnys ja kannattaako heidän tehdä vahinkoilmoitus", Kuoppala ohjeistaa.
Tapio Maastotaulukoihin pääsee sisään ohittamalla kirjautumisen, vaikka sovellus sitä ensin kysyykin. Ensin valitaan vahinkoalueen kunta, jolloin laskentapohjaksi tulevat kyseisen maakunnallisen alueen laskentataulukot.
Kuoppalan mukaan laskurin käyttö vaatii metsänomistajalta hieman perehtyneisyyttä. Laskurissa pitää pystyä määrittämään esimerkiksi kasvupaikka, samoin luokittelemaan puut vaurioluokkiin, sekä arvioimaan vahinkoalueen pinta-ala, jos se poikkeaa metsäsuunnitelman tai metsävaratiedon kuviosta.
Eri vaurioluokkiin kuuluvien puiden lukumäärät tallennetaan laskuriin koealoilta. Vaurioluokkien kuvaukset löytyvät infopainikkeella, ja esimerkiksi vaurioluokka 1 on ehjät tai lievästi vaurioituneet puut.
Puulajiksi valitaan kuviolla pääasiassa kasvatettava puulaji. Valtapituus on vastaavasti hehtaarilla kasvatettavan pääpuulajin sadan paksuimman puun keskipituus.
Kuoppala korostaa, että oletuksena on 50 neliön koeala, joka saadaan pyörähtämällä ympäri nelimetrisellä kepillä. Koealalta lasketaan kaikki ehjät ja vahinkotaimet yhteen ja kirjataan älypuhelimeen.
"Puhelimen puuttuessa voi runkoluvuista ja koealamääristä vaihtoehtoisesti pitää tukkimiehenkirjanpitoa ja syöttää ne kotona laskuriin."
Laskurilla voi arvioida taimikkovahinkojen lisäksi myös varttuneen puuston vahingot, mutta taimikkovaihetta isommissa puissa on erilainen laskentatapa. Sinä korvataan odotusarvon menetys käyttämällä laskennassa edellisen vuoden puutavaralajien keskikantohintaa.
Kuoppala suosittelee laskurin käyttämistä metsänomistajille sekä kaikille metsäammattilaisille, jotka ovat tekemisissä metsänomistajien kanssa.
