Salaatit puhdistavat vettä kaloille Uudessakaupungissa
Peitetyn kaatopaikan vierellä tuotetaan sähköä ja ennen kaikkea siikaa.
Rami Salminen on rakentanut kalankasvatuksen ympärille yritysryppään, jonka tarkoitus on kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Suljetun kierron energiaratkaisussa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kuva: Kari SalonenUudessakaupungissa sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen suljetussa kierrossa mitään ei mene hukkaan.
Perkuujätteistä tehdään biopolttoainetta ja energiaa. Kasvihuoneen lamput syttyvät välillä ”porkkanavoimalla” ja ravinteet kiertävät lähiviljelijöiden vihannespelloille.
”On olemassa biokaasulaitoksia, kalalaitoksia, kiertovesilaitoksia, mutta niiden yhdistäminen toimivaksi konseptiksi ja kokonaisuudeksi on uutta”, yrittäjä Rami Salminen kertoo.
Ajatuksena on myydä valmiiksi testattua konseptia muualle. Esisopimuksia ja suunnitelmia on jo.
Salminen kertoo, että ensimmäiset tomaatinsiemenet on kylvetty joulukuussa. Kasvihuoneen salaatit ja muut vihannekset ovat osa tuotantoa, mutta siikojen kasvatus on yritysryppään pääasia.
”Salaatit ovat osa kalankasvattamon vedenpuhdistusta. Kasvit käyttävät kala-altaista kiertävästä vedestä fosforia ja typpeä kasvamiseensa. Ne ovat myös osa ilmastonmuutoksen torjuntaa sitoessaan vihreinä kasveina hiiltä itseensä.”
Isänsä perustamassa Saaristomeren Kalassa Salmisen vastuulla ovat perkuujätteet. Niistä tehdään bioöljyä ja rikitöntä polttoainetta aluksille.
Biojätteestä ja perkuujätteiden lopusta syntyy biokaasulaitoksessa energiaa: sähköä ja lämpöä. Itse tuotetusta sähköstä pitää maksaa veroja, mutta ei siirtomaksuja.
”Kalankasvattamo vie eniten sähköä. Sitä ei kuitenkaan lasketa tuotantolaitokseksi, joten sen kuluttamasta sähköstä maksetaan isompi vero kuin esimerkiksi kasvihuoneen tai bioöljyn valmistukseen kuluvasta sähköstä”, Salminen hymähtää.
Monitoimiyrittäjä patistaa tuottamaan enemmän suomalaista kalaa.
”Kaikesta siitä kalasta mitä syömme, tuomme ulkomailta 84 prosenttia. Menetämme tällä tavalla jopa 400 miljoonaa euroa. Se on häpeällistä. Näillä miljoonilla olisi toden totta käyttöä tässä taloustilanteessa”, mies lataa.
Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kalan kasvattamisen voi tehdä ympäristöystävällisesti.
Maatila 2025: Lue lisää maatilojen uusista toimintamalleista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
