Viljelijät huolissaan happamista maista
OULU (MT)
”Yllättävän iso”, MTK-Oulunseudun puheenjohtaja, maanviljelijä Urpo Heikkinen sanoo alunamaiden ympäristöongelmista.
Viljelijät ovat odottavalla kannalla.
”Suhtaudumme myönteisesti ympäristönsuojeluun tässäkin asiassa, mutta odotamme myös, että lisätyön ja kustannusten korvauksiin osoitetaan ympäristökorvausta.”
Heikkisen mukaan happamuuden torjunnassa on vielä monta kysymystä, jotka kaipaavat selvennystä. Myös koulutusta tarvitaan.
Heikkinen muistuttaa, että alunamaita on viljelty kymmeniä, osin satoja vuosia. Aikaisemmin tällainen ongelma ei ole tullut esiin.
”Onneksi ainakaan vielä viljelijöitä ei ole alettu syyllistää tästä ongelmasta. Kohtuutonta se olisikin, sillä me emme ole voineet tietää ongelmasta etukäteen.”
Heikkisellä itsellään ei ole alunapeltoja, mutta yhdellä vuokralohkolla happamuudesta on merkkejä.
”Matalan ojan sinne voi kaivaa ilman ongelmaa, mutta jos joutuu kaivamaan isomman ojan, happamuus saattaa tulla esiin. Kalkkia sille lohkolle on mennyt paljon.”
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki–Pyhäjoki-alueella 2009–2012 -hankkeen loppuraportti julkistettiin Raahessa tiistaina.
Tilaisuudessa Geologian tutkimuskeskuksen ympäristögeologin Peter Edén vertasi happamien maiden ongelmaa Talvivaaran kaivoksen kohuttuun vuotoon. Hänen mukaansa happamista maista tuleva rikkihappo liuottaa vesistöihin metalleja moninkertaisesti – kuukaudesta toiseen.
Suunnittelija Jaana Rintala Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta on ollut mukana alatyöryhmässä, joka jättää pikapuoliin esityksensä varsinaiselle ympäristökorvauksia suunnittelevalle työryhmälle. Alatyöryhmä on pohtinut nimenomaan happamien maiden korvauksia.
Alatyöryhmän esitys on säilyttää nykyiset valumavesien käsittelyn ympäristötuet myös uudessa järjestelmässä. Edelleen voisi valita joko säätösalaojituksen tai säätökastelun ja/tai kuivatusvesien kierrätyksen.
Suuria muutoksia tukien ehtoihin ei ole näkyvissä. Tukien tasoista ei tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa.
Rintala kertoo, että investointitukea esitetään säätösalaojituksen ja kastelujärjestelmien investointeihin.
Jo nyt voidaan maksaa tukea kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon. Kosteikkojen avulla pohjaveden pintaa voidaan pitää niin korkealla, etteivät uudet sulfidikerrokset pääse hapettumaan ja myöhemmin happamoitumaan.
Uudessa järjestelmässä voisi kosteikkoja perustaa myös uomaan. Näin ojien vaikutusta pohjaveden tasoon voitaisiin säädellä.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi sanoo, että ojitusten vaikutusta seurataan. Tänäkin vuonna monissa salaojitushankkeissa on jouduttu siirtymään säätösalaojitukseen juuri happamuusongelman vuoksi.
Viljelijän on tehtävä ojitusilmoitus ja siinä yhteydessä tarkistetaan, voiko aluetta ojittaa vai ei.
Myös ojituksen investointituen ratkaisun yhteydessä elykeskus tarkistaa, onko salaojitus tai ojitus mahdollinen.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
