Perunatärkkelysteollisuus hakee uusia sopimustuottajia
Tärkkelysperunan näkymät ovat hyvät, ja teollisuus hakee uusia sopimustuottajia.
Tukipolitiikkaan liittyvä epävarmuus on hälventynyt. Nuotit ovat selvät vuoteen 2020 saakka, MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen kertoo. ”Tärkkiperunan tukeminen voi jatkua suunnilleen samansuuruisena kuin nyt.”
Myös tärkkelyksen kysyntä on hyvä, Finnamylin toimitusjohtaja Ossi Paakki kertoo. Elintarviketärkkelyksen vienti kasvaa merkittävästi, eikä paperiteollisuuden perunatärkkelyksen käyttö ole alan monista huonoista uutisista huolimatta laskenut.
”Paperiteollisuudessa on siirrytty öljypohjaisesta lateksista uusiutuviin raaka-aineisiin, mikä on pitänyt perunatärkkelyksen menekin hyvänä.”
Luomutärkkelyksen kysyntä Euroopassa ja muillakin markkina-alueilla kasvaa. Vaikka sen tuotanto Suomessa oli tänä vuonna vasta 500 tonnia, olemme todennäköisesti maailman toiseksi suurin luomuperunatärkkelyksen tuottaja.
Valmisteilla oleva nitraattiasetus on vielä arvoitus: typen syyslevityksen vaikeutuminen saattaa rajoittaa solunesteen käyttöä pelloilla. ”Toivomme parasta ja varaudumme kaikkeen”, Paakki sanoo.
Tämän vuoden tärkkelyssato oli hyvä. Vaikka perunan hehtaarisato ei yltänyt aivan tehtaiden sopimusmääriin, hyvä tärkkelyspitoisuus korvasi asian ja sopimukset täyttyivät kaikilla tehtailla.
Keskimääräinen tärkkelyspitoisuus nousi yli 20 prosentin. Parhaan kuorman pitoisuus oli peräti 26,4, Finnamylin viljelypäällikkö Kimmo Pusa kertoo.
Näillä lukemilla tärkkelysperunaa kelpaa markkinoida uusillekin tuottajille.
MTK:n perunavaliokunnan tärkkelysperunajaoston puheenjohtaja Hannu Heikola muistuttaa, että tärkkelysperunan hinta on huomattavasti vakaampi kuin ylös–alas syöksyvä viljan hinta. Hinta on myös aina selvillä ennen kylvöjä.
Katetuottoa syntyy tärkkelysperunan viljelyssä kaksinkertainen määrä viljanviljelyyn verrattuna, Paakki toteaa.
Sadolle on aina varma ostaja eikä sadon varastointi tuota suurta tuskaa, sillä tehtaiden käyntikaudet päättyvät jo marraskuun lopussa.
Paakki muistuttaa myös siitä, että pääosa perunatärkkelysteollisuuden tuotantovolyymistä palasi kolme vuotta sitten vakaisin kotimaisiin käsiin ulkomaisen omistusseikkailun jälkeen.
Tärkkelysperunaa tuotettiin tänä vuonna 5 600 hehtaarilla ja viljelijöitä oli 410. Tilaa on kymmenille uusille tuottajille.
Tällä hetkellä viljely keskittyy Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Uusia viljelijöitä toivotaan erityisesti muilta alueilta, sillä kasvinsuojelusyistä ja viljelykierron takaamiseksi tuotantoa ei voida keskittää vain tehtaiden lähialueille.
Esimerkiksi Hämeessä olisi paljon viljelypotentiaalia, Ylinen arvioi. Siellä riittää maalajeiltaan hyviä lohkoja sekä vankkaa perunanviljelyn osaamista.
Perunanviljelykoneita voi ostaa käytettyinä, mutta yhä useampi luottaa tilojen väliseen yhteistyöhön. ”Varsinkin nuoremmat ovat yhteistyökykyisiä ja ajattelevat, ettei kaikkia koneita tarvitse olla itsellä”, Heikola sanoo.
Hän muistuttaa, että tärkkeysperuna vaatii enemmän työtä kuin vilja, mutta myös antaa työtunneille palkkaa.
”Kunnianhimoisen viljelijän kasvi”, MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen kiteyttää.
Heikola muistuttaa, että uudet viljelijät voivat luottaa saavansa tehtaalta erinomaista viljelyneuvontaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
