Rokote voisi leikata kolmasosan metaanin päästöistä
Uudessa-Seelannissa laiduntaa kymmeniä miljoonia lampaita ja lehmiä, joiden metaanipäästöt kiinnostavat tutkijoita. Kuva on maan Eteläsaarelta. Terhi Torikka Kuva: Viestilehtien arkistoUUSI-SEELANTI (MT)
Uusi-Seelanti tuottaa elintarvikkeita kymmenkertaisen määrän maan omaan tarpeeseen nähden. Pääasiassa vientiin menevä tuotanto painottuu etenkin maitoon ja punaiseen lihaan, siis märehtijöihin, jotka tuottavat kasvihuonekaasua metaania.
Maassa etsitään aktiivisesti tapoja vähentää lehmien ja lampaiden kasvihuonepäästöjä.
Vaihtoehtoja on useita ja parhaisiin tuloksiin päästäisiin niiden yhteisvaikutuksella, Rick Pridmore kertoo. Hän on Uuden-Seelannin maidontuottajajärjestön strategia- ja investointijohtaja kestävän kehityksen alalla.
Pridmore arvioi, että edullisin tapa päästöjen vähentämiseen olisi rokote, jota Uudessa-Seelannissa parhaillaan kehitetään. Se toisi markkinoille tullessaan nopeasti tuloksia muttei juuri lisäisi tilojen työvoimakuluja.
Rokotteen avulla eläin saataisiin tuottamaan syljessään ainetta, joka ruuan mukana pötsiin kulkeutuessaan sitoisi sen mikrobien tuottamaa metaania. Päästöt vähenisivät noin 30 prosenttia.
”Tämä olisi maailmanlaajuinen ratkaisu, koska metanogeenit ovat hyvin samanlaisia kaikkialla. Uskallan sanoa, että meillä on maailman parhaat tämä asian tutkijat.”
Pridmoren mukaan rokote tullee markkinoille vuoden 2020 tienoilla, mikäli sen teho saadaan pian varmistettua. Sitä ennen, ja myös yhtä aikaa rokotteen kanssa, päästöjä pyritään vähentämään alan hyvillä käytännöillä ja ruokinnan muutoksilla.
Keskimääräistä vähemmän metaanipäästöjä tuottavia rehuja ovat tutkimusten mukaan rypsi, lanttu ja turnipsi.
Metaanipäästöjä voitaisiin vähentää suosimalla eläinvalinnassa yksilöitä, joilla on pienempi pötsi. Niiden on todettu tuottavan vähemmän metaania. Samalla ne kuitenkin tuottavat vähemmän lihaa ja maitoa, mikä osittain kumoaisi vaikutuksen.
Jalostuksen kautta edistymistä hidastaa myös, ettei vähäpäästöisyydellä ole yhteyttä muihin eläinjalostajia kiinnostaviin tärkeisiin ominaisuuksiin, eikä siitä makseta tuottajille korvausta.
Eläinvalinnalla päästöjä voitaisiin vähentää asteittain 3–8 prosenttia vuodessa, mutta vasta 20 vuoden työn jälkeen, Pridmore arvioi.
Metaanin vapautumista ilmastoon vähentäisi tehokkaasti rehuun lisättävä entsyymi, joka vaikuttaisi metaanin muodostumiseen pötsissä. Sillä voitaisiin vähentää metaanin määrää noin neljänneksen.
Kemikaalin odotetaan tulevan markkinoille vuonna 2018.
Uuden-Seelannin kannalta ongelma on, että entsyymi lisätään rehun kuiva-aineeseen.
”Meitä tietysti kiinnostaisi sellainen, joka toimisi laitumella”, Pridmore sanoo.
Maan kotieläintuotanto perustuu lähes kokonaan ympärivuotiseen laidunnukseen.
Aine voitaisiin antaa myös tablettina, mutta käytännössä sen antaminen maan kymmenille miljoonille lehmille ja lampaille olisi vaikeaa, eikä tehokaan välttämättä olisi toivottu.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
