Vain harva maaseutuyrittäjä hakee ajoissa apua – kun apua haetaan, elämä on jo umpisolmussa

Kuopion kriisikeskuksen mukaan viljelijöiden yhteydenotoissa painottuvat usein monet yhtäaikaiset kriisit. Kuva: Jukka Pasonen

Vuodenkierto vaikuttaa maanviljelijöiden yhteydenottojen määrään. Kun tilan töissä on kiire, yhteydenottojen määrä vähenee, kertoo Heta Malinen Kuopion kriisikeskuksesta.

Malinen on keväällä 2018 käynnistyneen Maaseudun turvaverkko -hankkeen projektipäällikkö.

Suomen mielenterveys ry:n ylläpitämistä kriisikeskuksista on mahdollista saada keskusteluapua, kun elämä uhkaa ajautua tai on jo ajautunut umpikujaan. Tarvittaessa kriisityöntekijät ohjaavat avuntarvitsijaa hakeutumaan hoitoon.

Kuopion kriisikeskuksen toteuttama Maaseudun turvaverkko -hanke on keskittynyt erityisesti Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin sekä heidän läheisiinsä.

Hankkeessa keskitytään maaseudun verkostoihin ja tiedotetaan kriisikeskuksen palveluista niiden kautta.

Maaseutuyrittäjien verkostoja ovat esimerkiksi meijereiden tuotantoneuvojat, maaseutuasiamiehet, lomittajat, kyläyhdistykset, metsästysseurat ja maa- ja kotitalousnaiset.

Hankkeen työntekijät jalkautuvat muun muassa yhdistysten tapahtumiin. Lisäksi he ovat pitäneet erilaisia koulutuksia, joissa rohkaistaan keskustelemaan huolista.

Kuopion kriisikeskuksen toiminnanjohtajan Tiina Päivisen mukaan vain noin viisi prosenttia keskukseen tulevista yhteydenotoista tulee yrittäjiltä. Toiveena on tavoittaa tulevaisuudessa entistä useampia yrittäjiä.

"Viljelijöiden yhteydenotoissa korostuu usein se, että kriisejä on useita päällekkäin. Lisäksi vuodenkierto vaikuttaa siihen, onko aikaa ja jaksamista ottaa yhteyttä", Malinen kertoo.

Syyt ottaa yhteyttä ovat Päivisen mukaan kuitenkin usein samanlaisia kuin muillakin: on ongelmia parisuhteessa tai perheessä, surua, sairauksia tai huoli omasta jaksamisesta.

Pohjois-Savossa käynnissä ollut Maaseudun turvaverkko -hanke on Suomen mielenterveys ry:n kriisitoimintojen johtajan Outi Ruishalmeen mukaan toiminut hyvin, ja siitä on saatu myönteisiä kokemuksia.

Yksi ensi vuoden tavoitteista onkin parantaa tiedotusta kriisikeskusten tarjoamasta avusta, jotta entistä useampi avun tarpeessa oleva osaisi ottaa yhteyttä.

"Me haluamme tarjota matalan kynnyksen apua ihan ympäri Suomen", Ruishalme sanoo.

Myös Malinen painottaa helppoa saavutettavuutta. "Hankkeen riisityöntekijää voi tavata kasvokkain joko kriisikeskuksessa, työntekijä voi tulla vaikka ihan kotiin käymään tai tapaaminen voidaan järjestää jossain muualla. Myös videopuhelun kautta voidaan keskustella."

Apua on tarjolla myös nimettömänä.

Kaikki haastatellut painottavat varhaisen avun merkitystä. "Tietysti toivomme, että yhteyttä otettaisiin ajoissa, koska silloin tilannetta on helpompi lähteä selvittämään", Ruishalme sanoo.

• Kriisikeskuksia on 22 kappaletta ympäri Suomen, pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
• Verkossa keskusteluapua on saatavilla osoitteessa tukinet.net.
• Kriisikeskukset ylläpitävät kriisipuhelinta numerossa 09 2525 0111. Tällä hetkellä puhelin on auki arkisin klo 9–07 ja viikonloppuisin 15–07, mutta keväällä päivystys laajenee ympärivuorokautiseksi.
• Keskusteluavun lisäksi Kriisikeskukset järjestävät myös ryhmätoimintaa esimerkiksi läheisensä menettäneille.