Kallis polttoaine kurittaa säilörehunkorjuuta ‒ urakointiyrittäjällä jo nyt 200 000 euroa saamatta viljelijäasiakkailta

Urakoitsija Samuli Mustonen kertoo, että yrityksen talous on kovilla, koska viljelijäasiakkailla on paljon maksuja rästissä.  Kuva: Ilpo Paananen

Mattilan Koneaseman toimintaa vuodesta 2016 lähtien maanviljelyksen ohella vetänyt Samuli Mustonen kertoo, että polttoaineiden kallistuminen heikentää merkittävästi säilörehunkorjuun urakoinnin jo ennestään heikkoa kannattavuutta. Lisärasitteena on viljelijöiden heikentynyt taloustilanne.

”Huonolta näyttää tulevan kesän osalta. Tavallisesti säilörehunkorjuun urakat on sovittu pääosin tammikuussa. Nyt viljelijät panttaavat urakointitilauksia,” Mustonen sanoo.

Hän pitää panttauksen syynä tiukan taloustilanteen lisäksi urakointitaksassa olevaa polttoainepykälää, jossa hehtaaritaksaa korotetaan, mikäli polttoaineen hinta kallistuu merkittävästi.

”Hehtaaritaksaa korotetaan viidellä eurolla hehtaarilta aina jokaisen polttoaineen kymmenen sentin kallistumisen jälkeen.”

Tilanne on Mustosen mukaan tänä vuonna poikkeuksellinen, sillä viime vuosina polttoaineenhinta on ollut vakio, eikä taksoja ole tarvinnut aiemmin tarkistaa. Pienin tilausmäärä kerralla on 10 000 litraa kevytpolttoöljyä. Töiden ollessa kiivaimmillaan määrä riittää noin viikoksi.

”Viime kesänä polttoaineesta maksettiin 80 senttiä litralta. Tällä hetkellä litrahinta on 1,65 euroa”, Mustonen tarkistaa.

Vielä ei ole tiedossa sekään miten paljon lannoitteiden kallistuminen ja lannoitepula tulevat näkymään kesän säilönurmen satomäärissä. Parhaiden satojen korjauksessa 40 tonnin rehukärry täyttyy parissa minuutissa.

”Satomäärävaihtelut voivat olla hyvinkin suuria.”

Peltotöihin ei aivan vielä ole Joensuun seudulla asiaa, totesi Samuli Mustonen huhtikuun kolmannella viikolla.  Kuva: Ilpo Paananen

Aivan tyhjän päällä urakoitsijan odotukset eivät sentään ole, sillä vakioasiakkaista monet luottavat siihen, että tuttu urakoitsija hoitaa rehukorjuun edellisvuoden tapaan. Vakavaksi tilanteen tekee kuitenkin se, että maksamattomia saatavia on viljelijäasiakkailta rästissä 200 000 euroa.

”Sen johdosta omakin talous on ajautumassa selvitystilaan.”

Säilörehunkorjuun urakoinnissa on tapahtunut muutamassa vuodessa suuri muutos. Pienten tilojen lopettamiset näkyvät selvimmin säilörehun paaleihin korjaamisessa.

”Nyt paaleihin säilörehun korjaavat tilat ovat jääneet pois. Paalauksen osuus urakoinnista oli liki kolmannes vielä 2017. Vuosittaiset paalausmäärät liikkuivat 10 000 pyöröpaalissa, Mustonen vertaa.

Tilojen lopettamisilla on ollut iso taloudellinen merkitys, sillä Mattilan Koneaseman liikevaihdosta 90 prosenttia tuli viime vuonna säilörehunkorjuun urakoinnista. Loppuosa kertyi lietteen siirrosta ja jyrsinnästä. Säilörehunkorjuupalveluun kuuluu niitto, karhotus ja ajosilppurilla ajo. Ajosilppurina on Claas 940. Korjuun urakointiin on Mustosen lisäksi osallistunut yhteensä noin 10 aliurakoitsijaa.

Säilörehunkorjuuseen kuuluu urakoinnin hektisyys, joka vaati urakoitsijalta venymistä ja pitkää päivää.

”Ensimmäisen säilönurmisadon korjuu alkaa yleensä juhannuksen tienoilla ja siitä sitten on painettu yhteen soittoon kuukauden päivät.”

Mustonen kertoo, että urakointi on keskitetty Pohjois-Karjalan alueelle ja keskimääräinen tilakohtainen korjuuala on noussut noin 100 hehtaariin. Korjuu käynnistyy länsiosasta Outokumpu-Viinijärvi alueelta ja jatkuu itään päin.

”Viime kesänä kaukaisin kohde oli Tohmajärvellä. Tuleva kesä on siltä osin vielä arvoitus. Pahin vaihtoehto olisi sadekesä.”