MTT:n Ruukin uusi navetta säästää tutkijoiden selkää ja aikaa
SIIKAJOKI (MT)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n työntekijät Siikajoen Ruukissa ovat innoissaan uudesta navetastaan.
Suomen ainut naudanlihantuotantoon erikoistunut tutkimusyksikkö sai viime lokakuussa siirtää vasikat satavuotiaasta parsinavetasta uutuustekniikalla varustettuun kylmäpihattoon.
”Työ on keventynyt huomattavasti”, tilanhoitaja Jarkko Kekkonen huokaisee.
Vanhassa navetassa rehut piti syöntikykyä mittaavien kokeiden vuoksi punnita käsin ja siirtää saaveissa eläinten eteen. Nostelu rasitti selkää.
Nyt tieto kulkee langattomasti ruokintakaukaloista tutkijoiden tietokoneisiin.
”Kaukalot on asennettu vaakojen päälle, jolloin koneelta näkee reaaliaikaisesti, miten paljon sonnit ovat syöneet rehua”, projektipäällikkö Maarit Kärki MTT:ltä esittelee.
Kaukalon reunoilla on antenni, joka tunnistaa sonnit elektronisten korvamerkkien perusteella. Näin saadaan selville eläinkohtainen rehunkulutus ja syöntikäyttäytyminen.
Tutkimusnavetassa voi nyt kasvattaa 110–150 nautaa kerrallaan. Ne on jaettu 22 karsinaan.
Kokeiden vuoksi eläimet punnitaan kerran kuukaudessa.
”Vanhassa parsinavetassa sonneja pystyttiin pitämään vain nelisenkymmentä. Niiden punnitukseen meni kuudesta kahdeksaan tuntia”, tutkimusapulaisena työskentelevä Tommi Flink kertoo.
Nyt kolminkertaisen sonnilauman punnitus sujuu neljässä tunnissa.
”Uudentyyppinen käsittelyosasto helpottaa punnitusta, sairastuneiden eläinten lääkintää ja muita hoitotoimia. Eläimiä voidaan siirtää ryhmittäin ja ne saadaan pysymään paikoillaan”, Kekkonen kiittää.
Turve-olkiseos lentää karsinaan purkavasta kauhasta. Lastin päällensä saanut sonni painuu harjalle puhdistautumaan.
Eläinten hengitys ja lämmin turve höyryävät juhannusviikon koleassa aamussa.
Kuiviketta levitetään tiloilla tavallisesti etukuormaajalla.
”Kauhasta kuivike lentää jommastakummasta sivusta, jolloin traktorilla ei tarvitse kääntyillä eikä kauhaa ravistella”, Kärki selventää.
Nykyaikaista navettakoneistoa täydentää tehokas paalisilppuri.
Ruukissa tutkitaan pääasiassa ruokinnan vaikutusta sonnien kasvuun. Nyt tilalla kasvatetaan liharotuisia aberdeen angus -sonneja sekä maitorotuisia ayrshirejä.
”Ruokintakokeissa vertaillaan nyt erilaisia karkearehuja. Vertailussa on vehnä-herne-, vehnä-härkäpapu, apila-nurmi- ja puhdas apilarehu. Verrokkina on puhdas timoteinurmirehu”, Kärki kertoo.
Lisäksi uudessa navetassa voidaan tekniikan ansiosta tehdä entistä monipuolisempia tutkimuksia ja käyttäytymiskokeita.
Valvontakameroiden avulla seurataan, miten naudat käyttävät karsinoihin sijoitettuja karjaharjoja ja rapsuttimia.
MTT:n Ruukin-yksikkö on ollut uhan alla, kun säästöjä on haettu toimipaikkojen lakkautuksilla.
MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa ensi vuonna Luonnonvarakeskukseksi (Luke).
Luken perusrahoitusta leikataan 22,9 miljoonaa euroa vuoden 2012 kustannustasosta vuoteen 2017 mennessä.
”Kunnassa ja maakunnassa on ollut vahva tahto, että naudanlihantuotannon tutkimus Ruukissa säilyy”, Kärki kertoo.
Ruukin yrityspuisto hallinnoi tutkimusympäristön perustamista. Sen budjetti oli 679 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoitti hanketta muun muassa EU:n aluekehitysrahaston kautta.
Tutkimusnavetan laitteisiin varattiin 509 000 euroa.
”Investoinnit tuovat varmuutta, että tutkimus Ruukissa jatkuu”, Kärki toteaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
