Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Peittauskielto vei 70 prosenttia Ruotsin kevätöljykasvialasta

    LOIMAA (MT)

    Suomessa oli viime vuonna voimassa poikkeuslupa, jonka turvin voitiin käyttää neonikotinoideilla peitattua öljykasvien siementä. Ruotsissa vastaavaa lupaa ei ollut. Sen seurauksena Ruotsin kevätöljykasviala putosi alle kolmannekseen edellisvuoden lukemista.

    Näin kertoi Svensk Raps -järjestön koetoiminnasta vastaava Albin Gunnarson Avenan järjestämässä öljykasviseminaarissa Loimaalla tiistaina.

    EU-komissio kielsi keväällä 2013 neonikotinoidipeittauksen mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäiltiin aiheuttavan mehiläiskuolemia. Kiellon tarpeellisuutta on määrä tarkastella uudelleen tämän kevään aikana.

    Jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos tuholaisten torjunta ei onnistu muilla kohtuullisilla keinoilla.

    Suomessa lupa oli voimassa viime vuonna, ja Tukes myönsi poikkeusluvan kahden neonikotinoideja sisältävän valmisteen käyttöön myös täksi kevääksi.

    Peittaus on tarpeen etenkin kevätkylvöisillä öljykasveilla. Niitä viljellään laajasti vain Suomessa ja Kanadassa, muualla syyskylvöiset öljykasvit hallitsevat.

    Avenan kunnianhimoisena tavoitteena on, että öljykasviala nousisi tänä vuonna 100 000 hehtaariin. Viime vuonna öljykasveja korjattiin meillä 43 000 hehtaarilta.

    Öljykasvit tuntuvat kiinnostavan viljelijöitä, sillä Avenan tiistain seminaariin oli ilmoittautunut toista sataa kuulijaa. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mutta myöhäisille kyselijöille jouduttiin kertomaan salin olevan täynnä.

    Ruotsin kevätrapsiala putosi viime kesänä edellisvuoden 51 000 hehtaarista 14 700 hehtaariin ja kevätrypsiala 2 750 hehtaarista 1 200 hehtaariin.

    Koska peittausaine puuttui, noin tuhat hehtaaria viime kesän alasta jouduttiin kylvämään uudestaan kirppavioitusten takia.

    Syysrapsi on jo vuosia sitten ohittanut kevätöljykasvit Ruotsissa. Peittausainekielto vauhditti kehitystä entisestään.

    Gunnarsonin mukaan kevätrapsiin kuitenkin uskotaan Ruotsissa edelleen. Jos peittausongelma saadaan ratkaistua, kasvi säilyy valikoimassa.

    Kevätrapsia tutkitaan Ruotsissa koko ajan. Viime kesän kokeissa muun muassa havaittiin, ettei aiemmin suositeltu kylvö lämpimään maahan ole hyvä vaihtoehto. Kirpat eivät tulleet pelloille tietyn lämpösumman kartuttua vaan siinä vaiheessa, kun sää lämpeni. Aikaisin kylvetyt rapsit olivat hitaammasta alusta huolimatta jo silloin ehtineet kasvaa kirppatuhoja kestäviksi.

    Viljelijöiden kokemukset viittaavat siihen, että kevätrapsi puidaan Ruotsissa usein liian aikaisin. Sadon määrä ja öljypitoisuus kehittyvät pitempään kuin on arveltu.

    Viime kesän kokeissa puintia myöhennettiin normaalista viikolla ja kahdella. Sato kasvoi selvästi. Öljypitoisuus ei noussut.

    Koska kevätrapsi varisee herkästi, kokeiltiin myös kahden varisemista estävän ”liima-aineen” käyttöä. Aine ruiskutettiin kymmenen päivää ennen puintia. Aineet paransivat satoa jonkin verran.

    Gunnarsonin mukaan liima-aineen kustannus on 20–25 euroa hehtaarille, ja lisäksi kertyy tallaustappiota. Erikseen ainetta ei hänen mukaansa kannata ajaa.

    Ruotsissa kevätrapsikasvuston saa tuleennuttaa glyfosaatilla. Liima-aineen ruiskuttaminen yhdessä Roundupin kanssa saattaa olla kannattavaa, jos rapsin hinta on korkealla.

    Syysrapsi on Ruotsissa tärkein öljykasvi. Se kiinnostaa Suomessakin – nyt sitä arvioidaan kasvavan 3 500–4 000 hehtaarilla.

    Gunnarson korosti, että 80 prosenttia syysrapsin sadosta tehdään syksyllä. Kasvi on kylvettävä aikaisin, jotta se ehtii kasvaa vahvaksi.

    Kilpailua ei saa olla, ettei kasvupiste nouse liian korkealle ja tuhoudu talvella. Hybridilajikkeella kasvutiheys saa olla enintään 50 yksilöä neliöllä. Rikkakasvit on torjuttava tarkkaan.

    Ruotsissa syysrapsin paras typpimäärä syksyllä olisi 70 kiloa. Suomessa ympäristökorvaus sallii 50 kiloa.

    Lanta sopii syysrapsin lannoitteeksi hyvin. Siksi yhä useampi ruotsalainen karjatila viljelee kasvia.

    Gunnarson kertoi, että kokeissa on myös syysrypsilajikkeita. Ne saattaisivat sopia rapsia paremmin Suomen vaikeisiin talvehtimisoloihin.

    SATU LEHTONEN

    Avaa artikkelin PDF