Suorakylvöurakointia tekevä Juha Pensas aikoo lisätä syysviljan alaa omalla tilallaan. Kuva: Johannes Tervo
Jyväskylän rallista Pohjanmaalle palannut isäntä huokaisi helpotuksesta, kun Pohjanmaata koetellut rankkasade ei ollutkaan kaatanut viljoja — ”Vielä menee toista viikkoa puinnin alkuun”
Tämän syksyn suurin haaste on viljojen kuivaamisen energiakustannukset, jos kosteus on korkea korjuuaikana.
Juha Pensas viljelee Laihialla muun muassa Feedway-ohraa, joka saa vielä tovin odottaa puintikauden alkua. Kuva: Johannes TervoLaihian ja Mustasaaren rajalla paistaa maanantai-iltapäivänä aurinko. Viljapelto lainehtii keltaisena lakeudella.
Juha Pensas astelee ohrapeltonsa kasvustoon ja ottaa tähkiä tarkasteluun. ”Ohrasta odotetaan 5 500 kilon hehtaarisatoa”, hän sanoo.
Vajaan sadan hehtaarin peltoalalla Pensas viljelee ohran lisäksi vehnää, kauraa ja vähän ruista. Kuminasta on luovuttu.
”Kumina on jäänyt pois viljelystä roskan takia, ja aika moni on sanonut samaa. Viimeksi ylitorjuttiin roskaa kemiallisesti ja niitettiin. Seuraavana vuonna saunakukkaa kasvoi ylimpänä.”
Vielä menee toista viikko puinnin alkuun. Feedway kasvaa tilarakennusten vieressä rehevänä.
”Sade on päässyt lakoonnuttamaan ohraa muutamin paikoin korrensäädöstä huolimatta. Sade iski juuri silloin, kun kasvi tuli tähkälle.”
Viikonloppuna seutua riepotteli yli 90 millimetrin rankkasade. Jyväskylän rallista Pohjanmaalle palatessaan Pensas pelkäsi suurempia vahinkoja kuin mitä lopulta oli tullut. Viljojen väri oli sen sijaan vaalentunut lähtöpäivästä.
”Kaura (Oiva) ja vehnä (Helmi) ovat pysyneet pystyssä. Nyt ei sadetta tarvittaisi enää tippaakaan.”
Lako ei silti ole suurin ongelma tänä syksynä. ”Jos jyvät ovat kosteita, mitä se maksaa kuivaajalla?”
Pensas viittaa tänä vuonna rajusti kohonneen polttoöljyn hintaan. Investointejakin on mielessä.
”Naapurin kanssa on suunniteltu yhteisen kuivaajan muuttamista biopolttoaineilla käyväksi. Se voisi laskelmien mukaan maksaa itsensä takaisin kahdeksassa vuodessa, vaikka iso investointi se joka tapauksessa on.”
Maatilarakenteita valmistavalla tilalla ei itse puida peltoja. Sen sijaan Pensas urakoi suorakylvöjä myös muille.
”Syysvehnän ja rukiin viljelyä lisään, koska ne eivät kärsi näistä tavaksi tulleista kuivista alkukesän keleistä. Niissä kun maata ei milläin tavoin muokata keväällä ja kasvusto suojaa myös maata auringon ja tuulen kuivattavalta vaikutukselta.”
Lue myös:
Nuori viljelijä arvioi: Kuluneen satovuoden hintaralli ei vilja-alaa pelasta
Puinnit vielä lähtökuopissa, sato-odotukset kohtuullisen hyvät
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
