Venäjän energiahaketta ei voi enää korvata polttoturpeella – "Turvetta ei ensi kesänä nosteta"
Turve on ollut vuosikymmeniä puskuri lämmityspolttoaineiden saatavuuden ongelmille. Nyt se turva on menetetty.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kehitettävät uusiutuvat energialähteet vähentävät Suomen riippuvuutta Venäjän energiasta. Öljyn, kaasun ja kivihiilen kauppa naapurimaan kanssa vähenee merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana. Kuva: Johannes TervoSuomessa käytetystä energiahakkeesta noin viidesosa tulee Venäjältä, eikä sitä pystytä enää korvaamaan kotimaisella turpeella, arvioi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.
"Turpeen merkitys huoltovarmuuspolttoaineena on menetetty", Nieminen sanoo.
Venäjältä tuotavan hakkeen korvaaminen kotimaisella voi tulla eteen, jos Ukrainaan hyökkäyksen aiheuttamat pakotteet alkavat haitata kaupankäyntiä Suomen ja Venäjän välillä.
Vielä hakkeen tuontiin vaikuttavia pakotteita ei ole. Eikä myöskään ole tiedossa, miten jo annetut tulevat vaikuttamaan.
Perjantaina keskipohjalaiset kunnanjohtajat vetosivat hallitukseen, että turvetuotannon alasajo on huoltovarmuuden vuoksi keskeytettävä.
Aikaisemmin turpeella oli määräänsä suurempi merkitys puskurina hankaluuksille. Jos haketta ei saanut, turvetta sai tilalle.
Enää sitä turvaa ei ole.
"Nyt näyttää siltä, että ensi kesänä turvetta ei juuri nosteta", Nieminen sanoo.
Polttoturpeen turvavarastointiin on vuodesta 2007 ollut laki, jonka mukaan varastoa ylläpitävälle maksetaan korvausta. Vapaaehtoinen varastointi on korvattu kolmen vuoden ajan.
"Se laki menettää merkityksenä, sillä turvetta ei enää tuoteta. En odota, että tähän tulisi uusia sopimuksia. Vanhoja on vähän jäljellä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi valtakunnallista merkitystä."
Turve ei ole myöskään fossiilisten tuontipolttoaineiden listalla, joita Suomessa pitää olla varastossa viiden kuukauden kulutuksen verran.
"On pohdittu, että jos olisi hanke polttoturpeen tuotantovalmiuden ylläpitoon. Turve pidettäisiin suossa, mutta sovittaisiin alueet, joilla ylläpidettäisiin kyvykkyyttä, jotta se olisi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi nostettavissa", Nieminen kertoo.
Turvetuotannosta luopuville ja turvekoneiden romuttamiseen maksetaan tukea sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteen perusteella.
Keski-Pohjanmaalla vaaditaan, että turvetuotannon koneiden romutus on keskeytettävä.
Niemisen mukaan turpeen käytön lasku on ollut niin nopea, että se on ollut hallitsematonta.
Turpeen käyttö on laskenut paljon, mutta tänä talvena sille on Niemisen mukaan ollut yllättävän paljon kysyntää.
Talvi on ollut kylmä, UPM:n lakko on haitannut puuhakkeen saatavuutta ja sähkön hinta on ollut korkea.
"Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa on kannattanut polttaa kalliimpaa turvetta koska korkea sähkön hinta on kompensoinut sen."
Yksi syy Venäjän suureen rooliin Suomen energiapaletissa on läheisyys.
Itä-haketta käytetään pääasiassa rajan lähellä Itä-Suomessa, rajan yli kulkevat sähkölinjat ja öljyn kuljetuskustannukset ovat pienemmät kuin maailman toiselta puolelta.
Itä-haketta ei kaikissa laitoksissa Itä-Suomessa ainakaan heti pystytä korvaamaan kotimaisella hakkeella.
"Kyllä Suomessa puuta riittää, mutta järjestelmää ei ole luotu siihen, että yhtäkkiä tarvitaan 20–30 prosenttia lisää haketta. Ei me varmaan polvilleen mennä, mutta asiat vaikeutuvat ja kallistuvat. Se on hinta, mikä kurjuudesta pitää maksaa", Nieminen sanoo.
Kotimaisen puun käytön lisääminen menisi myös poliitikkojen tontille.
"Se liittyy sitten keskusteluun kestävästä metsien käytöstä ja vuotuisesta kasvusta."
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi perjantaina STT:lle, että Venäjän hyökkäyksen vuoksi Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoelle lykkääntyy merkittävästi.
Lintilä ei näe enää näkymää, jossa voisi esitellä hallitukselle ydinvoimalan rakentamislupaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
