Hyvä hinta ja onnistumiset kannustavat kokeilemaan syysöljykasveja – "Syysöljykasvit onnistuvat epäonnistuessaankin"

Viime vuosina syysöljykasveista on saatu rohkaisevia kokemuksia. Kuva: Kari Salonen

Hyvä tuottajahinta ja rohkaisevat viljelykokemukset kannustavat nyt syysöljykasvien kylvämiseen.

Hintatilanne on hyvä ja kotimaassa on öljykasveille tarvetta, sanoo johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Nykyisillä hinnoilla alle kahden tonnin hehtaarisato öljykasveista vie jo tuloksen plussalle, Peltonen kertoo. Syysöljykasveilla voi päästä neljän tuhannen kilon hehtaarisatoihin.

Viljoilla keskimääräiset hehtaarisadot johtavat yleensä tappiolliseen tulokseen.

Viime vuosina syysöljykasveista on saatu rohkaisevia kokemuksia, Peltonen sanoo. "Ne ovat pärjänneet niin lumettomina kuin lumisina talvina."

Syysöljykasvien sato rakennetaan jo kylvösyksynä. "Maassa on oltava riittävästi kosteutta. Jos on rutikuivaa, niin parempi säästää siemenet seuraavaan syksyyn", Peltonen toteaa.

Eri aikaan kylvettävien kasvien viljely on riskien jakamista. Tänä keväänä kylvöaikaan oli laajoja ongelmia ja satonäkymät osalla pelloista on nyt heikot.

"Syysöljykasvit jo kukkivat, kun kevätkylvöjä yritettiin märkyyden vallitessa tehdä."

Riskin jakoa tulee myös sadonkorjuuaikaan. Syysöljykasvit valmistuvat ennen keväällä kylvettäviä. Lisäksi syysöljykasveilla sadon määrä peittoaa kevätöljykasvien sadon.

Syysrapsi ja -rypsi on kylvettävä ajoissa heinä–elokuun vaihteessa. Rapsi 10. elokuuta mennessä, rypsi voi vähän myöhemminkin vielä ehtiä. Taimien ja niiden juurien on ehdittävä kasvaa riittävän suuriksi ennen talvea.

Kasvu on saatava pysymään matalana. Siten ei saa olla rikkoja, joiden kanssa kasvi kilpailisi ja kasvaisi liikaa pituutta. Kasvunsäädettä on mahdollista käyttää.

Tänä keväänä peltoja jäi märkyyden takia tavallista enemmän kylvämättä satokasveille. Syysöljykasvit tarvitsevat hyvän pellon. Siten ongelmalohkoille, esimerkiksi märkyydestä kärsiville, niitä ei kannata kylvää.

Syysöljykasveilla on omat riskinsä ja aina ne eivät onnistu, vaikka viljelytoimet tehtäisiin täysin oikein.

Kevät on riskialtis, jos ilma ensin lämpenee, mutta sen jälkeen vielä pakastuu, Peltonen sanoo.

Öljykasveilla ei riitä, että vain kylvää. Kasvustoja täytyy seurata ja havaintoihin reagoida. Etanatorjunta on lähes pakollinen. Voi riittää, että sen tekee vain lohkon reunoille.

Jos kasvusto kuitenkin epäonnistuu, ei se ole maailman loppu.

"Ei kannata liikaa murehtia, jos talvehtiminen epäonnistuu. Syysöljykasvi on ehtinyt tehdä pellolle paljon hyvää syksyn aikana", Peltonen sanoo.

"On sanonta, että syysöljykasvit onnistuvat epäonnistuessaankin."

Ne toimivat kerääjäkasvina ja kuohkeuttavat maata. Jos talvi tuhoaa kasvuston, on se erinomainen esikasvi kevätviljoille. Tilalle voi myös kylvää kevätrypsin tai -rapsin, jos syyskasvi on täysin tuhoutunut.

Jos keväällä syysöljykasveja kasvaa 20–25 taimea neliöllä, riittää se onnistuvaan satoon.

Kirppa- ja rapsikuoriaisriski on syyskylvöisillä huomattavasti kevätlajikkeita pienempi.

Siemenet syyskylvöille kannattaa hankkia ajoissa.

RypsiRapsi 2025 -hankeen verkkosivuilta löytyy ohjeita niin syys- kuin kevätöljykasvien viljelyyn.

rypsirapsi.fi