Koneviesti: Suorakylvö ja perinteiset muokkaus- ja kylvömenetelmät vertailussa jo 15 vuotta – näitä tekijöitä koekentällä seurataan vuosittain
Loimaalla Novida ammattiopiston ja lukion koulutilalla on 15 vuoden ajan tehty suorakylvön ja perinteisten muokkaus- ja kylvömenetelmien vertailevaa tutkimusta. Koneviesti on ollut tiukasti mukana seuraamassa viljelykokeen tuloksia vuosittain.
Koneviestien viljelykokeen 15-vuotispäivää juhlittiin viime kesänä kenttäpäivän merkeissä Loimaan koekentällä. Kuva: Juha KnaapiViljelymenetelmäkoe aloitettiin Loimaalla vuonna 2005, jolloin koulutilan maille kylvettiin vierekkäisille puolen hehtaarin kokoisille koeruuduille syysvehnää neljällä erilaisella suorakylvökoneella. Seuraavan vuoden keväästä alkaen koetoiminta vakiintui, ja siitä tuli systemaattisesti käytännön tietoa ja mittaustuloksia tuottavaa koetoimintaa.
Suoraviljelykokeissa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat satotasoon, sadon laatuun ja maaperän ominaisuuksiin. Kokeeseen on tullut yhtenä osa-alueena mukaan myös pellon vesitalouden sekä veden sisältämien ravinteiden seuranta.
Viljelymenetelmäkoe tuottaa informaatiota ja käytäntöön sovellettavia ratkaisuja mahdollisimman korkeatuottoisen sadon tuottamiseen eri viljelykasveilla ja erilaisia viljelymenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi halutaan myös seurata pidemmällä aikavälillä, miten eri viljelytekniikat vaikuttavat maan rakenteen muuttumiseen. Sadontuottoon vaikuttavat tekijät mietitään perusteellisesti, ja viljelytoimien ajoitus toteutetaan mahdollisimman optimaalisena ajankohtana.
Viljelymenetelmäkokeessa mitataan ja analysoidaan sadontuottoon vaikuttavia tekijöitä. Mitattavia kohteita ovat viljelysmaan kasvukunto ja maan ominaisuudet, joita tutkitaan maasta otettujen näytteiden avulla. Koelohkojen pintakerroksista otetuista maanäytteistä analysoidaan maan kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, happamuutta sekä fosforin, kaliumin ja hivenaineiden määrää. Lisäksi kahden viime vuoden aikana on tutkittu myös maaperän biologisia ominaisuuksia eli maan elävyyttä. Tämä tutkimus on täydentänyt perinteistä maa-analyysiä sekä auttanut tulkitsemaan maaperän käyttäytymistä erilaisten teknologioiden vaikutuksesta. Tulevaisuudessa orgaanisen maa-aineksen tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hiilikeskustelussa.
Vuosittaisten kokeiden aikana on saatu myös paljon tietoa sääolosuhteista kuten kuukausittaisista sademääristä sekä lämpösummasta ja sen kehittymisestä. Koekentällä on käytössä kaksi sääasemaa, joista uudempi kerää laajempaa dataa sääolosuhteista ja niiden vaihteluista. Sateen, ilmanpaineen ja -lämpötilan sekä tuulen suunnan ja voimakkuuden lisäksi seurataan maan lämpötilaa ja kosteutta, kosteuden haihduntaa sekä auringon säteilyn määrää. Vuonna 2019 mukaan tutkimushavaintojen piiriin tulivat myös vesianalyysit. Drone- ja satelliittien tuottaman kuvadatan avulla puolestaan seurataan kasvustojen kehittymistä kasvukausien ja kesäkuukausien aikana.
Mutta mitä on 15 vuoden aikana koekentällä tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu?
Lue juttu kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta !
Sinua saattaa kiinnostaa myös viljelymenetelmäkoetta käsittelevät artikkelit (Koneviestin tilaajille):
Koneviestin viljelymenetelmäkokeen 14. vuosi – Donna-suurimokaurasta ennätyssato!
Kasvukausi 2018 koeviljelykentällä — havaintoja koekentän veden riittävyydestä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
