Lotta ja Daniel Stubbin yhden robotin pihatto valmistui vajaat kaksi vuotta sitten. Pihatto ja laiduntaminen suunniteltiin siten, että vasikoiden vierihoito onnistuu navetassa ja navetan vieressä olevilla laitumilla. Innostus vasikoiden vierihoitoon syttyi, kun Lotta Stubb näki tuttavansa tilalla, kuinka hyviä vasikoita vierihoito tuottaa.
"Innostuin heti, sillä vierihoidossa on monta hyvää puolta. Vasikat voivat käyttäytyä lajityypillisesti, hoito on helppoa ja vasikoista kasvaa terveitä ja tuottavia lehmiä. Vierihoito antaa myös kuluttajille hyvää kuvaa maidontuotannosta", Lotta Stubb luettelee vierihoidon etuja.
Pihaton toiseen päähän on varattu kaksi isohkoa karsinaa vierihoitoa varten. Kumpaankin karsinaan mahtuu 1–2 imettäjälehmää ja 3–8 vasikkaa. Kesällä imettäjälehmät ja vierihoidettavat vasikat ovat laitumella, jonne myös väkirehuruokinta tapahtuu. Ensi kesänä tilalle tulee uusia laidunlohkoja, jolloin on helpompi erotella eri-ikäiset vierihoitovasikat eri laitumille. Jokaiselle laitumelle tulee kolmeseinäinen, oljilla kuivitettu katos tai vapaa pääsy uuden tai vanhan navetan sisätiloihin.
Vierihoito säästää Lotta Stubbin mukaan aikaa vasikoiden ruokinnassa. Vierihoitokarsinoiden puhtaana pitäminen teettää jonkin verran työtä. Kuivikkeena tilalla käytetään nyt turvetta, sillä olkipedin puhtaana pitäminen oli melko työlästä.
Vasikka saa olla synnyttyään kahdesta päivästä kahteen viikkoon oman emänsä kanssa. Ternimaidon hyvä laatu varmistetaan tilalla aina Brix-testillä ja tarvittaessa tarjotaan ternimaitoa varastosta. Kun vasikat on vieroitettu omasta emästä, saavat ne juoda imettäjälehmän maitoa niin paljon kuin haluavat.
"Imettäjälehmiä on tarkkailtava päivittäin, jotta kaikki neljännekset tyhjentyvät varmasti tasaisesti. Jos lehmän maitotuotos on korkea ja vasikoita vähän, käytetään imettäjälehmä tarvittaessa robotilla, jottei synny soluongelmia", Lotta Stubb kertoo.
"Imettäjälehmiksi valitaan tuotokseltaan hyviä lehmiä, jotta maitoa riittää varmasti kaikille vasikoille. Imettäjälehmän pitää myös olla luonteeltaan lempeä, jotta se antaa vasikoiden imeä vapaasti."
Vasikat kulkevat imettäjälehmien kanssa noin kolme kuukautta. Imettäjälehminä Stubbit ovat käyttäneet sekä holstein- että ayrshirelehmiä. Myös ensikoita on käytetty imettämiseen. Liharotuiset vasikat kasvatetaan tilalla teurasikäisiksi ja lihakarjapihatossa on omat imettäjälehmänsä.
Vierihoidossa vasikat totutetaan normaaliin tapaan karheaan rehuun ja väkirehuun. Vasikoille on syntymästä saakka tarjolla maidon lisäksi vettä, vasikkarehua, heinää ja apetta.
"Maitorotuisten vasikoiden paino on ollut vieroitusvaiheessa hieman alle 200 kiloa ja päiväkasvut parhaimmillaan yli 1,5 kiloa. Liharotuisten vasikoiden päiväkasvu on ollut jopa 1,9 kiloa. Huomasimme kasvussa heti eron tutilla juotettaviin vasikoihin. Vierihoidettavat vasikat oppivat myös nopeammin syömään kiinteää ravintoa", Lotta Stubb arvioi.
"Otimme syksyllä vieroituksessa käyttöön imemisen estävät nenäläpät. Läpät laitetaan kolmen kuukauden ikäisille vasikoille ja ne jäävät edelleen samaan ryhmään. Vasikat käyvät kokeilemassa utareella, mutta kun imeminen ei onnistu, ne siirtyvät syömään rehua tai apetta. Vieroitus ei ole ollut ikinä näin rauhallista kuin nyt. Vasikat ovat tyytyväisiä eikä vieroituksessa helposti syntyvää pientä negatiivista kasvukäyrää ole."
Lotta Stubb kertoo, että vierihoidettujen vasikoiden maitotuotos on ollut hyvä. Tällä hetkellä yksi vierihoidettu ensikko lypsää 50 kilon päivätuotoksia. Keskimäärin päivätuotokset ovat olleet 40–45 kilon luokkaa.
