"Kaupunkilaisnuoresta voi tulla hyvä maanviljelijä"
Ammattikoulutus ja toimivat maatilat ovat elävän maaseudun elinehto, MTK-Lappi linjasi. Maanviljelijäksi ryhtyminen ei ole syntymäpaikasta kiinni.
MTK-Lapin tuottajaliiton kokousväki ruokittiin paikallisella lihalla. Ruokajonossa Martti Isto (vas.), Juhani Lampela ja Terho Tennilä. Kuva: Pekka Fali"Miltä näyttäisi maaseutu ilman koulutusta?", MTK-Lapin puheenjohtaja Juhani Lampela kysyi kevätkokouksen alkajaisiksi torstaina Tervolassa.
Lapin tuottajat kokoontuivat Tervolan Louelle maatalousoppilaitoksen tiloihin, sillä alan ammattikoulutuksella on tärkeä merkitys maaseudun elinvoimalle.
Lampela kannustaa myös kaupunkilaisnuoria hakeutumaan maaseutuopintojen pariin.
"Taustan ei tarvitse olla maaseudulla, asenne ratkaisee. Kaupunkilaisnuoresta voi tulla hyvä maanviljelijä."
Maatilaharjoittelijoilta vaaditaan hyvien perustaitojen lisäksi malttia ja yhteistyöhalukkuutta.
Toimivat maatilat muodostavat arvokkaan verkoston harvaan asutuille alueille, sanoi MTK:n johtokunnan jäsen Eero Isomaa.
"Tämän päivän vaatimusten mukaan toteutettava investointi voi olla hyvinkin merkittävä asia pienelle paikkakunnalle. Kaiken kaikkiaan toimiva ja elävä maatila säteilee elämää laajalle, kerrannaisvaikutukset ovat kiistattomat."
Isomaan mielestä kohtuuttomat kiinteistöverot ovat viljelijälle taakka, jota on vaikea ymmärtää. Vastainvestoineella tilalla kulut voivat kohota helposti mahdottomiksi.
"Ei voi olla niin, että pitää lypsää kymmeniä tuhansia litroja maitoa pelkästään kiinteistöveron maksamiseksi. Tälle verolle tilalliset eivät saa mitään vastinetta."
Isomaa ehdottaa ratkaisuksi omaa veroluokkaa maatilakiinteistöille.
"Asiaan on syytä perehtyä eikä mennä ensimmäiseksi kysymään Brysselin herrojen mielipidettä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
