Mika Kaappola saneerasi konehallista pihattonavetan – lämmin talvi kiritti työn valmiiksi neljässä kuukaudessa

Nyt maidontuottaja Mika Kaappolaa jo hieman hymyilyttää, sillä hurjatahtinen urakka konehallin muuttamisesta pihattonavetaksi alkaa olla loppusuoralla. Seuraavana päivänä kuvanoton jälkeen tultiin jo asentamaan valaistusta, samoin parsikalusteita. Kuva: Arto Takalampi

Maidontuottaja Mika Kaappola myöntää, että pitkää päivää on tehty ja koko ajan on saanut mennä sen jälkeen, kun rakennustyöt vanhan konehallin muuttamiseksi pihatoksi voitiin aloittaa marraskuun 11. päivä.

Pihaton kylkeen rakennettiin vielä samanaikaisesti kokonaan uusi 80-neliöinen siipi toimisto- ja sosiaalitiloille sekä maitohuoneelle.

Kiireen ymmärtää. Jutuntekopäivästä H-hetkeen eli robotin käynnistymiseen huomenna on tasan kaksi viikkoa ja työt ovat kiivaimmillaan. Aloituspäivää jouduttiin jo kertaalleen siirtämään kattotöiden viivästyessä.

"Konehallin vesikate jätettiin paikalleen ja katto eristettiin alhaalta päin. Se oli odotettua hitaampaa ja viivytti valmistumista. Nyt purkaisin vesikatteen kokonaan ja eristäisin sen ylhäältä päin", Kaappola harmittelee.

Kattokustannuksen vuoksi puolen miljoonan euron budjetti ylittyy hieman. Navetta tulee silti erittäin edulliseksi, sillä se maksoi vain noin puolet täysin uuteen verrattuna.

Kaappolan mukaan tavoitteena olikin säästää kustannuksissa ja tehdä itse niin paljon kuin mahdollista. Siihen hänellä oli erittäin hyvät edellytykset.

"Aika monipuolisesti pystyn tekemään kaikkea tarvittavaa puusta tai raudasta sekä korjaamaan kaikki koneet ja tekemään niihin lisälaitteita. Esimerkiksi visiirikourun tein itse, samoin hitsasin katteen tukiraudat. Seuraavaksi teen maitohuoneen ovet", lapsesta asti koneita "ruuvannut" Kaappola sanoo.

"Oman työn lisäksi säästin todella paljon, kun ajoin 2 000 kuutiota hiekkaa navetan pohjalle omalta hiekkakuopalta."

Muutenkaan navetassa ei ole pröystäilty. Lelyn A4-lypsyrobotti on tehdaskunnostettu, mutta A5-päivitetty, ja maitosäiliö on käytetty. Puukehäinen konehallikin siirrettiin vuonna 2000 muusta käytöstä tilalle.

Silti navetan toiminnallisuudesta tai kalustamisesta ei ole tingitty. Esimerkiksi led-valaistus, lannanpoisto Lelyn Collecter-lantarobotilla, lypsy ja lämmitys on automatisoitu.

Konehallista pihatoksi -projekti eteni Kaappolassa vauhdikkaasti. Vuosi sitten tila siirtyi Mikan nimiin ja hän pohti tilan kehittämistä: jatkaako 35-paikkaisella parsinavetalla, vai siirtyäkö lihanautojen kasvattamiseen.

"Yksin yrittäjänä toimien parsinavetta olisi liian työläs, sillä olen urakoinut sivutoimisesti 20 vuotta ja se jatkuu edelleen. Sonnipuoli oli vahvoilla, ja kesällä oli jo 13 sonnipoikaa kasvamassa."

"Sitten äiti ehdotti teettämään kustannusarvion konehallin saneeraamisesta pihatoksi. Hallin toisessa päässä on valmiiksi jo 20-metrinen kylmäpihatto-osa", Kaappola selventää.

Kustannuslaskelma yllätti, kun konehallista saisi 90-paikkaisen robottipihaton uuden sonnikasvattamon hinnalla. Saman tien nostettiin sonnipojat autoon ja käynnistyi robottilypsyn suunnittelu. Marraskuussa aloitettiin uuden huoltosiiven rakentaminen.

"Hattua täytyy nostaa kauhajokelaiselle Asennus ja rakennus Luukkasen kirvesmiesporukalle, kun neljässä kuukaudessa on edetty tähän", Kaappola kiittelee.

Myös talvi oli rakentajan puolella. Marraskuussa oli vastassa 30-senttinen routa, ja rakennustyöt valuineen näyttivät siirtyvän kevääseen. Sää kuitenkin lauhtui eikä valua tarvinnut lämmittää kertaakaan, mikä tiesi säästöä.

Vanhat parsinavetan tilat saneerataan nuorkarjalle ja poikimistiloiksi, ja hiehot sijoitetaan uuteen navettaa. Pihatossa on varaus myös toiselle robotille, ja sen tarvitsemaa lisätilaa saadaan helposti rakennuksen päässä olevasta pajasta ja hakevarastosta.

Kaappolan tarkoituksena on laajentaa tuotantoa neljän vuoden sisällä rakentamalla nyt valmistuvan pihaton viereen toinen pihatto. Tarvetta on myös uudelle konesuojalle sekä myöhemmin erilliselle hiehonavetalle.

Konehallin muuttaminen kolmiriviseksi pihatoksi oli pääosin normaalia navettarakentamista tietyin poikkeuksin.

Konehallin rakenteet purettiin aluksi kattoa ja seiniä lukuun ottamatta. Katon eristämisen lisäksi tehtiin paljeseinät ja parin väliseinän palosuojausta parannettiin.

Ritiläpalkkilattia asennettiin robotin kohdalle ja päätyyn juoma-altaiden luo. Robotilta liete tulee alapuolitse 600-millistä putkea päätykuiluun, josta se nostetaan pumpulla tuhannen kuution lietesäiliöön.

Avokourut tyhjennetään lantaimurilla, jonka tyhjäyspaikka on päätykuilun yhteydessä. Parsissa on parsimatot, ja kalusteissa on taivutettu niskatuki sekä KRS-joustoerotin.

Mika Kaappolan itse tekemä visiirikouru on pihaton toisella reunalla, ja sen pohjalla on 800-millisen putken puolikas kiinnitettynä valuun. Katepelti vaihtuu myöhemmin valokatteeksi.

Ape tyhjennetään kouruun apevaunulla visiirinä toimivan jäykän kumimaton alapuolitse. Kaappolan kaavailuna on, että uuden ja tulevan pihaton ruokintapöydät olisivat vastakkain appeen jakamisen sujuvoittamiseksi.

Rakennustavaraa lukuun ottamatta kaikki suunnittelusta kalusteisiin ja koneisiin tulee kokonaistoimituksena NHK-keskukselta. Kaappolan mukaan se helpotti tiukassa aikataulussa, kun kaikki sai yhdellä soitolla yhdestä paikasta, laskuja myöten.

"Kokonaistoimitus vaikutti luonnollisesti myös hintaan", hän sanoo tyytyväisenä.

Myös NHK-keskukselle ison navettakokonaisuuden hallinta oli selkeä, ja siinä haettiin yhdessä aina järkevintä ratkaisua. Tiukka aikataulu asetti omat haasteensa, mutta työt eivät seisoneet kertaakaan tavaran viivästymisen takia.

Suomalainen Maaseutu kertoo syksyn rakennusnumerossa, kuinka konehallista pihatoksi muutettu navetta on toiminut.