Tutkimus: Ilman kasvinjalostusta Eurooppa tarvitsee valtavasti lisää peltoa
Jos kasvinjalostuksesta tingitään, nykyisen ruokamäärän tuottaminen vaikeutuu.
Jalostaja Pertti Pärssinen esittelee hernekokeita Borealin Jokioisten kasvihuoneessa. Kuva: Kari SalonenEU-maiden peltopinta-alaa täytyisi kasvattaa 19 miljoonalla hehtaarilla, jos kasvinjalostuksen saavutuksia ei pystyttäisi hyödyntämään tuotannon tehostamisessa. Lisähehtaareillakin tuotanto pystyttäisiin pitämään vain nykytasolla.
Tämä käy ilmi tuoreesta selvityksestä, jonka on toteuttanut European Plant Technology Platform.
Lisähehtaarien tarve voi toteutua, jos kasvinjalostuksen toimintaedellytyksistä ei huolehdita, selvityksen tekijät varoittavat. Tällainen uhka on olemassa: poliittiset päätökset ja sääntely voivat vaikeuttaa uusien lajikkeiden jalostusta ja niiden saamista viljelyyn.
EU:n tuottajien etujärjestön Copa & Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen kiittelee tutkimusta siitä, että se tekee näkyväksi kasvinjalostuksen "taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen merkityksen EU:lle".
"Tutkimus osoittaa, että kasvinjalostuksen innovaatiot parantavat merkittävästi viljelyn tuottavuutta ja sitä kautta auttavat torjumaan aliravitsemusta myös maailmanlaajuisesti.”
Tutkimuksessa kasvinjalostuksen on laskettu kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta 14 miljardia euroa. Se lisää kasvua ja työpaikkoja sekä parantaa viljelijöiden tuloja.
Ympäristö taas hyötyisi viljelymaan tehokkaammasta hyödyntämisestä, kun hehtaarilta saatu sato kasvaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
