Suomeen pitäisi kehittää remonttinurmi
Järki-hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko toivoo, että uuteen ympäristökorvausjärjestelmään saataisiin mukaan maan kasvukunnon parantamiseen houkuttelevia elementtejä.
Isojen salaojainvestointien ja kalkituksen lisäksi kasvukuntoa voitaisiin kasvinviljelytiloilla ylläpitää viljelemällä kevätviljojen ohella syväjuurisia kasveja ja typensitojakasveja tai ottamalla vastaan karjatiloilta maan pieneliötoimintaa lisäävää lantaa.
Tarvasjoella luomukasvitilaa pitävät Kari ja Juha Raininko ylläpitävät maan kuntoa viljelemällä puna-apilaa viherlannoitusnurmena sekä seosviljaa, jossa on mukana hernettä.
Lisäksi pelloille levitetään broilerinlantaa.
Raininkojen pelloilla ei ole rakenneongelmia toisin kuin monilla muilla tiloilla kasvinviljelyvaltaisessa Lounais-Suomessa.
Riiko kertoo, että viime vuosina on virinnyt uudelleen kiinnostus maan rakenteen korjaamiseen 1980-luvulla käytetyllä jankkuroinnilla eli tiivistyneen maan kuohkeuttamiseen jankkoauralla.
Hän kuitenkin korostaa, että jankkurointi pitää tehdä harkiten. Paras tapa olisi yhdistää niin jankkurointi kuin salaojituskin monivuotiseen viherlannoitusnurmeen.
”Jankkurointi kannattaa tehdä kesäaikaan viherlannoitusnurmelle, jolla kasvaa syväjuurisia kasveja. Jankkuroinnin jälkeen lohko tulisi pitää nurmella vielä toinenkin vuosi, jotta maa saisi toipua käsittelystä.”
Peltoa ei pidä jankkuroida syksyllä puintien jälkeen, ja jatkaa seuraavana vuonna viljelyä entiseen tapaan.
”Jos jankkurointi tehdään syksyllä sänkeen ja heti sen jälkeen peltoa taas tallataan, uusi rakenne ei ehdi stabiloitua. Tällöin riskinä on entistä pahempi tiivistyminen.”
Riiko kannattaakin ajatusta ”remonttinurmesta”, joka mahdollistaisi maan rakennetta parantavien toimenpiteiden ja investointien tekemisen.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
