Suomessa ei tiedetä, miten kimalaisten ja muiden pölyttäjien kannat ovat muuttuneet

Tarhamehiläisillä on myös tärkeä rooli pölytyksen onnistumisessa. Kuva: Lari Lievonen

Suomessa ei ole kattavaa kuvaa kimalaisten ja muiden luonnonvaraisten pölyttäjien tilanteesta, arvioivat viljelijät ja mehiläistarhaajat. Maailmalla on havaittu, että pölyttävien hyönteisten kannat ovat supistuneet.

"Tarvitsemme lisää tietoa ja seurantoja, jotta pölyttäjien tilanteessa tapahtuvat muutokset kyetään havaitsemaan", painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Pölytys on välttämätöntä ruuan tuotannon kannalta, mutta luonnonvaraisille pölyttäjille tärkeät kukkaniityt ja monimuotoiset pientareet ovat käyneet harvinaisemmiksi. Luonnonvaraisten pölyttäjien kannat myös vaihtelevat voimakkaasti vuosittain.

Pölytyksen onnistumisessa on oma roolinsa tarhamehiläisillä. Mehiläistarhaajat tarjoavat palvelujaan viljelijöille. Palveluissa sijoitetaan tarhamehiläisten pesiä viljelykasvien läheisyyteen.

"Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua hedelmän- ja marjanviljelijöiden keskuudessa. Peltokasveista esimerkiksi tattari hyötyy nimenomaan tarhamehiläisestä", sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen.

Hän toivoo, että sekä tarhamehiläiset että luonnonpölyttäjät otetaan huomioon maatalouspolitiikassa.

"Viljelykasvit tarvitsevat sekä tarhattuja että villejä pölyttäjiä", vahvistaa Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Noin kolme neljännestä maailman viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Kuussaaren mukaan pölyttäjien väheneminen monissa maissa johtuu muun muassa elinympäristöjen supistumisesta ja kasvinsuojeluaineista. Myös loiset ja taudit vaivaavat pölyttäjiä.

"Rypsin ja rapsin satotasojen lasku voimakkaimmin viljellyillä alueilla viittaa pölytysvajeeseen", Kuussari kertoo.

Maailmalla pölyttäjiä on tutkittu paljon, mutta Suomessa vain vähän. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä useita hankkeita tiedon saamiseksi.

Kuussareen mukaan meneillään olevan Pölyhyöty-hankkeen tarkoitus on selvittää Suomen pölyttäjäkantojen tilaa, tuottaa esitys seurannan järjestämiseksi sekä arvioida hyönteispölytyksen taloudellinen arvo viljelykasveille Suomessa.

Tarkoitus on myös kartoittaa tarhamehiläisiin perustuvien viljelykasvien pölytykseen tarkoitettujen palvelujen tarjontaa.

Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua vuonna 2021.